Viimeksi päivitetty 1.7.2026
Vauvan aistit alkavat kehittyä jo varhain sikiöaikana. Kohdussa lapsi kuulee erilaisia ääniä ja maistaa makuja, joiden avulla hän oppii jo havainnoimaan ympäristöään. Syntymän myötä aistit alkavat kehittyä entistä nopeammin.
Aikuinen voi omalla toiminnallaan myös edistää eri aistien kehittymistä: esimerkiksi keinuttelu ja eri asennoissa kantaminen auttavat parantamaan lapsen tasapainoaistia.
Makuaisti
Noin 16 raskausviikon aikoihin sikiölle kehittyy kyky maistaa makuja lapsiveden kautta. Lapsivesi muuttaa makuaan sen mukaan, mitä äiti kulloinkin syö. Tutkimusten mukaan lapsen onkin helpompi tottua voimakkaisiin makuihin, jos äiti on nauttinut niitä jo raskausaikana.
Vastasyntyneellä on voimakas mieltymys makeaan makuun, mikä on sangen tarkoituksenmukaista – äidinmaitohan on maultaan makeaa. Aivan kuten lapsiveden osalta, myös äidinmaidon kautta vauvalle välittyy vivahteita äidin syömän ruuan mausta. Mieltymykset suolaiseen, karvaaseen ja happameen makuun opetellaan kuitenkin vasta kiinteiden ruokien myötä. Makuaisti kehittyykin läpi koko elämän, sillä ihminen voi oppia pitämään aiemmin vieraista ja epämiellyttävistäkin mauista tai toisaalta alkaa pitää joskus miellyttävinä ajattelemiaan makuja epämiellyttävinä.
Artikkeli jatkuu
Kuuloaisti
Myös kuuloaisti kehittyy jo kohdussa, jossa sikiö pääsee kuulemaan paljon erilaisia, kohisevia ääniä. Tämän vuoksi kohiseva äänimaailma ja ”white noise” -äänet voivatkin toimia rauhoittavina elementteinä vauvalle myös syntymän jälkeen. Näitä ovat esimerkiksi pesukoneen jyske, auton humina tai vaununpyörien rahina, mutta samasta äänimaailmasta löytyy myös soittolistoja.
Vastasyntyneen kuulo on hämmästyttävän erottelukykyinen. Sikiö on oppinut äidinkielensä puheen malleja jo kohdussa ja erityisen mieluinen sille on tuttuutensa vuoksi äidin ääni. Vanhempiensa äänen lisäksi pienikin vauva oppii tunnistamaan myös sisarustensa äänet. Tutut äänet voivatkin rauhoittaa vauvaa, ja 1–2 kuukauden iässä vauva oppii jo vastaamaan jutteluun hymyllä. Vauvalle kannattaakin jutella yhteisten puuhien lomassa ja sanoittaa esimerkiksi vaatteiden vaihtoa, ruokailua ja muita päivän askareita.
Hajuaisti
Vastasyntyneen hajuaisti on hämmästyttävän tarkka, ja jo viiden vuorokauden ikäisenä vauva oppii tunnistamaan tuttuja hajuja. Tuoksun perusteella vauva osaa esimerkiksi suunnistaa tiensä äidin rinnalle.
Ihokontakti ja sylissä pitäminen edesauttavat tuttujen tuoksujen tunnistamista. Tuoksut luovatkin ihmiselle koko elämän ajan voimakkaita muistoja, jotka säilyvät vahvoina mielessä.
Tuntoaisti
Tuntoaisti auttaa vauvaa hahmottamaan ympäristöään jo kohdussa ollessaan. Vauvoille ihokosketus on erittäin tärkeää, sillä läheisyys luo lapselle turvan tunnetta. Lisäksi rinnalla ”pesiminen” nostattaa maitoa äidin rintoihin ja ylläpitää korkeaa oksitosiinitasoa. Lasta se puolestaan rauhoittaa ja auttaa laskemaan stressihormonien tasoa. Vauva oppii pian tunnistamaan häntä eniten hoitavien ihmisten kosketuksen. Monet vauvat nauttivat vauvahieronnasta, ja se saattaa auttaa myös mahdollisiin vatsavaivoihin.
Tuntoaisti antaa myös aivoille tärkeää tietoa ympäröivästä maailmasta, ja siksi lapselle onkin tärkeää saada kosketella erilaisia asioita. Vauvalle kannattaakin tarjota erilaisia tuntoaistikokemuksia, kuten erilaisista materiaaleista valmistettuja vaatteita tai erituntuisia leluja. Aistikokemuksia olisi hyvä tarjota kehon eri osille – lattialla ryömiessään lapselta voi ottaa esimerkiksi sukat pois, jolloin hän pääsee aistimaan eri materiaaleja myös jaloillaan.
Näköaisti
Pienen vauvan näköaisti on vielä hyvin kehittymätön. Katse tarkentuu parhaiten noin 20—40 sentin päässä olevaan kohteeseen – eli juuri sille etäisyydelle, missä äidin kasvot ovat, kun lapsi on rinnalla. Koska katseen kohdistaminen on vielä hankalaa, silmät voivat myös mennä helposti kieroon. Vastasyntynyt ei myöskään pysty erottelemaan pään liikettä silmien liikkeestä.
Vauvan näkö kehittyy kuitenkin nopeasti, ja 2—3 kuukauden iässä hän pystyy jo erottamaan kaikki värit. Samoihin aikoihin vauva alkaa myös vastata selvemmin vanhemman katseeseen. Neljän kuukauden ikäisenä lapsi oppii jo kohdistamaan katseensa, eikä pään liike ole enää sidoksissa silmien liikkeeseen.
Tasapainoaisti
Tasapainoaistin kehittyminen alkaa jo kohdussa. Syntymän jälkeen tasapainoaisti kehittyy tavallisissa arjen puuhissa esimerkiksi lapsen pesemisen, kantamisen ja keinuttamisen yhteydessä. Vauvaa kannattaakin totutella erilaisiin asentoihin esimerkiksi kantaessa tai lapsen ollessa makuulla. Kun lapsi oppii kannattelemaan päätään ja itseään, voi tasapainoaistia kehittää entisestään: lapsen voi vaikkapa nostaa istumaan käsistä kiinni pitäen.
Lapsen kasvaessa tasapainoaisti kehittyy entisestään lapsen opetellessa kävelemään, pyöräilemään, hyppimään ja juoksemaan.
Lähde: Terveyskirjasto
