On vain inhimillistä, että tuoreen äidin – ja varmasti isänkin – odotukset omaa vanhemmuutta kohtaan ovat kovat: kukapa ei haluaisi lapselleen parhaita mahdollisia elämän eväitä?
Tuore äiti on kuitenkin itselleen kovin ankara, Väestöliiton vuonna 2007 tekemä tutkimus paljastaa. Äidit asettavat itselleen epärealistisia tavoitteita, joita ei ole mahdollista saavuttaa. Seuraa pettymyksiä, turhautumista ja itsesyytöksiä.
Tutkimustulokset pohjautuvat 63 äidin kirjoitukseen kielletyiksi kokemistaan tunteista. Äitiyden 11 myyttiä on koottu kirjoituksissa ilmenneistä odotuksista ja käsityksistä siitä, millainen äidin pitäisi olla.
Millaisia ajatuksia myytit sinussa herättävät?
”Suorituskeskeisessä yhteiskunnassa elää suorituskeskeisiä äitejä, jotka mittaavat toinen toistensa paremmuutta ja onnistumista elämän vaikeimmassa tehtävässä, vanhempana olemisessa.” (lainaus tutkimukseen osallistuneen äidin kirjoituksesta)
Äitiyden 11 myyttiä
Myytti 1: Äidit ovat tietyn ikäisiä, kokoisia ja näköisiä
Liian vanhaksi itsensä kokeva äiti pelkää, että kouluiässä lapset häpeävät ikäloppua vanhempaansa. Toisaalta Suomessa jopa yli 20-vuotiaita äitejä pidetään joskus liian nuorina. Jos ikävuodet suuntaan tai toiseen eivät ahdista, vertaillaan helposti myös elopainoa: kiloja on harvoin sopivasti.
Myytti 2: Synnytyksessä ja imetyksessä mitataan äitiyttä
Alatiesynnytys on kaikkein oikein tapa tulla äidiksi. Imetys on luonnollista, imettämättä jättäminen luonnotonta, väärin. Toisaalta liian pitkään jatkuva imettäminen ei ole oikein sekään.
Myytti 3: Äitiys on luonteenpiirre
Äitiys kypsyttää naista, hoivavietti rauhoittaa kotoisiin puuhiin. Persoonallisuus muuttuu äitimäisemmäksi synnytyksen jälkeen. Toisaalta on muotia olla stressaantunut äiti, ja siksi lehmänhermoista ja seesteistä äitiä ei välttämättä katsota hyvällä.
Myytti 4: Äiti rakastuu lapseensa ensisilmäyksellä
Jotkut rakastuvat, jotkut eivät. Kiintymys ja rakkaus lapseen voi herätä hiljalleen, kuukausien kuluessa.
Myytti 5: Äidit ovat automaattisesti onnellisia
Myytti 6: Äiti ei ole väkivaltainen
Myytti 7: Äitiys on harmoniaa
Todellisuudessa äitiys on valintojen tekemistä oman ylläpidon ja lapsen hoivaamisen välillä. Puhutaan äitiyteen biologisesti sisältyvästä ristiriitaisuudesta.
Myytti 8: Äiti on lapsilleen tasapuolinen
Tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus eivät voi tarkoittaa lasten täsmälleen samanlaista kohtelua. Jokainen lapsi on oma persoonansa ja kaksosia lukuun ottamatta eri-ikäisiä erilaisine kehitysvaiheineen ja tarpeineen. Erityisesti uusperheissä ”omien” ja ”toisen” lasten tasavertainen kohtelu mietityttää.
Myytti 9: Lapsen temperamentti johtuu äidistä
Temperamentti on synnynnäinen osa ihmisen persoonallisuutta. Persoonallisuus muodostuu temperamenttitaipumusten ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksessa. Huonoa temperamenttia ei ole, vaikka kasvattajan kannalta toiset ovat haastavampia kuin toiset.
Myytti 10: Yksi äiti riittää
Äiti ajattelee, että hänen on selviydyttävä kaikesta, onhan hän sentään lapsen äiti. Lähipiiri pitää äitiyttä yksityisasiana, johon ei kuulu puuttua. Äidin reviirille ei astuta. Toisaalta äiti ehkä haluaa apua, mutta ei tungettelevaa lapsen hoivan ja kasvatuksen periaatteisiin puuttumista.
Myytti 11: Ydinperhe on paras
Sosiaalinen elämä rajoittuu omaan kotiin. Kahden vanhemman ydinperheen äiti on yksinäisempi kuin yksinhuoltaja. Yksinhuoltajalle tarjotaan enemmän tukea kodin ulkopuolelta, mutta parisuhteessa elävän katsotaan pärjäävän.
Lähde:
Janhunen, K. ja M.Oulasmaa,2008. Äidin kielletyt tunteet. Nykypaino Oy.