Sormiruokailussa parasta on se, että siinä lapsentahtisuus on helppo ottaa huomioon, Simppeli sormiruokakeittiö -blogin kirjoittaja Marjut Ollila kertoo. Sormiruokaileva lapsi saa olla aktiivinen toimija ruokapöydässä.  Sormiruokailu helpottaa myös vanhemman arkea: on helpompi syödä itse, kun lasta ei tarvitse syöttää. Sotkemisongelmaa sormiruokailu ei kuitenkaan ratkaise.

Kun katsoo Simppeli sormiruokakeittiö –blogin reseptejä, tulee sellainen olo, että sormiruokailuun pitäisi panostaa. Etenkin pienten vauvojen kohdalla mielikuva on väärä.

”Sormiruoka voi olla helppoa. Ei tarvitse alkaa leipoa lettuja ja muffinsseja. Ottaa vain omasta ruoasta jotain vauvalle sopivaa”, Marjut sanoo.

Sormiruokavälipalaksi kelpaa vaikkapa viipaleiksi leikattu banaani, puolukat ja vähäsuolaiset talkkunamurot. Kas näin:

Hyvästit lusikkastressille


Vauvat sotkevat aina. Sormiruokaa voi heitellä pitkin lattioita siinä missä syötettyäkin ruokaa.  

”Vauvasta on kiva nähdä, mitä tapahtuu, kun päästää ruoasta irti. Se on vanhemmista raivostuttavaa varsinkin siloin, kun ruoka päätyy lattialle. Heittelyvaihe sijoittuu usein 8 ja 10 kuukauden väliin”, Marjut sanoo. 

Yhden tärkeän muutoksen Marjut huomasi itsessään siirryttyään antamaan omalle jälkikasvulleen sormiruokaa. 

”Minulta jäi lusikkastressi: en enää mieti sitä, kuinka monta lusikallista ruokaa lapsi on syönyt”, Marjut kertoo. 

Sormiruokailevan lapsen nälkiintymisestä ei tarvitse olla huolissaan. Jos lapsi pissaa, kakkaa, kasvaa omalla käyrällään ja on kaikinpuolin hyvinvoiva, hän saa riittävästi energiaa.


Tässä muutama sormiruokaidea Simppeli sormiruoka -blogista:














Riskit mietityttävät: Mitä jos lapsi jos tukehtuu?

”Sormiruokailu ei ole vaarallisempaa kuin lapsen syöttäminen, jos ottaa tietyt jutut huomioon”, Marjut kertoo.

Turvallisuutta lisääviä seikkoja ovat:



  • Lapsen pitää olla pystyasennossa. Sitterissä syöminen ei toimi, sillä siinä lapsi on takakenossa. Pienikin takakeno lisää sormiruokailun riskejä.

  • Lasta ei saa jättää yksin syömään.

  • Ruoan pitää olla koostumukseltaan sellaista, että se on lapselle sopivaa eli riittävän pehmeää. Esimerkiksi sitkoinen liha on huono valinta vauvalle. Myös ruokapalojen muodon suhteen pitää olla tarkka. Esimerkiksi kokonaiset kirsikkatomaatit, pähkinät ja viinirypäleet eivät käy, sillä vauva voi tukehtua niihin. 


Katso videolta, kuinka vierasesine tai ruoka poistetaan vauvan kurkusta. Mukana myös ohje vauvan Heimlichin otteeseen.


Marjut Ollila (vas) puhui sormiruokailusta Lapsimessuilla 2017.


Näin Marjut aloitti tyttärensä kanssa sormiruokailun

Kun Marjut Ollilan Iris-tyttö nappasi kurkun pöydältä, Marjut-äiti ajatteli, että lapsi on kypsä sormiruokailemaan. Iris oli 5 kk vanha.


Perhe oli lomailemassa Marjutin vanhempien mökillä.


”Menin heti ostamaan kukkakaalia ja parsakaalia. Iriksen 5-vuotias isoveli oli innoissaan, sillä hän pääsi osallistumaan. Hän meni poimimaan siskolle mustikoita”, Marit kertoo.


Sormiruokailu eteni mukavasti. Yksi asia kuitenkin painoi Marjutin mieltä: iltapuuro. Marjut sai pian tarpeekseen sotkuisesta iltapuuroilusta ja korvasi puuron sormiruoalla.


Tuloksena syntyi Simppeli sormiruokakeittiön bravuuriannokset: vauvoille suunnatut pannukakut ja muut leivonnaiset. 


Mitä mieltä olet artikkelista?