Istumme avovaimoni kanssa sohvalla toisiamme välillä vilkuillen. Vastailen säännöllisin väliajoin kysymyksiin, kuten ”Onko mahassa mitään tuntemuksia?” tai ”Nukkuuko Nyytti?” Nyytti on meidän tuleva vauva. Meidän toteutuva unelma, joka saa sydämen läpättämään jo nyt.

Viimeksi päivitetty 8.10.2018

Eletään syyskuun loppua. Mahassa vingertää ja kurkussa on samankaltainen olo, kuin oksennustaudin tehdessä majaa kehooni. Kännykkään lataamani raskausapp kertoo, että olemme polkaisseet käyntiin yhdeksännen raskausviikon. Yhdeksännen? Vastahan minä pissailin tikkuun ja toivoin, että hymynaama olisi jähmettynyt sijoilleen ovulaation merkiksi.


 


”Haluutsä lapsia?”

Kaksi vuotta sitten vilkuilin puhelintani. Joku olisi saattanut kutsua minua jopa hieman maaniseksi. Viestin merkkivalo ei vilku. Ei vielä. Ei vieläkään. Nyt!

”Haluutsä lapsia?”

Oltiin ehditty juttelemaan vajaat 48 tuntia ja tyyppi kyselee vauvahaaveista. Haluan mä. Sitten joskus, tällä hetkellä omat kummilapset riittää, vastasin hieman takellellen ja peloissani siitä, miten viestin vastaanottaja vastaukseeni suhtautuu.

Vastaus tulee nopeasti: ”Niin mäkin, sitten joskus!”

Hymynkare kohoaa huulilleni ja vastaan, että kiva kuulla. Hetken pystyn taas keskittymään muuhunkin kuin viestin merkkivaloon.

Tuo ”tyyppi” on minun tuleva vaimoni. Tuleva lapseni äiti ja minun elämäni rakkaus.

Miten vauvoja tehdään?

Kesällä 2018 päätettiin, että elokuussa se tapahtuu: kokeillaan inseminaatiota ensimmäisen kerran. Päässä jyskytti ajatus siitä, että noin yksi viidestä hoidosta johtaa haluttuun lopputulokseen. No, jos hyvä tuuri käy saatetaan saada positiivinen raskaustesti kuitenkin jo ennen joulua!

Heti inseminaation jälkeen kuljen peilin ohi pullistaen mahaani. Vaimo katsoo minua kysyvästi ja ilmoitan, että ”Tältä mä sitten näytän, kun oon raskaana.”

Haamuviiva

Raskaustestin voi tehdä kahden viikon kuluttua inseminaatiosta, eli ensimmäisenä oletettuna päivänä, kun kuukautisten tulisi alkaa. Meille korostettiin nimenomaan tuota asiaa: vältytään epävarmoilta testituloksilta. Me noudatettiin tuota neuvoa.

Ainakin melkein. Saatettiin tehdä testi myös kolmen, kuuden ja 12.sta päivän kuluttua hoidosta.

Kuten olettaa saattaa, kolmantena ja kuudentena päivänä testissä ei näkynyt muuta kuin rehellinen testiviiva. Ei haamuja, ei mitään. Kahdestoista päivä testattiin taas. Testin analysoimiseen kului normaalin 10 sekunnin sijasta 10 minuuttia. Tikussa näkyi se paljon puhuttu haamuviiva. Viiva, joka näkyi, kun tikkua käänteli käsissään ja vaihteli valaistusta.

Yksi viidestä

Kuukautisten oletettu alkamispäivä saapui. Yöllä ei meinannut malttaa nukkua, kun aamulla piti päästä pissaamaan tikkuun. Olipahan takana huonosti nukuttu yö tai ei, siinä se kuitenkin oli. Tikkuun piirtyi kaksi selkeää viivaa! Meidän Nyytti on yksi viidestä ja jouluna ei välttämättä tarvitse enää väkisin pullistella mahaa näyttääkseen raskaanaolevalta.

2x Äiti ja 1x Nyytti
Tekstin takana höpisee 24- vuotias ensiodottaja. Ajatuksia värittävät tuleva vaimoni sekä koiramme, jotka eivät säästy hetkeltäkään ilman raskaushormonejani. Asumme keskellä mäntyjen ja kuusten valtakuntaa nauttien hiljalleen kasvavasta mahastani.

Muita tämän lukeneita kiinnostivat myös:

Mitä mieltä olet artikkelista?