Viimeksi päivitetty 11.9.2025
Lapsivuodeaika eli elimistön toipuminen synnytyksestä kestää noin 6–12 viikkoa. Toipumisaika on yksilöllistä, ja sitä voi edesauttaa monin keinoin, kuten lepäämällä riittävästi ja harrastamalla kevyttä liikuntaa mahdollisuuksien mukaan. Myös lantionpohjaharjoittelulla on tärkeä rooli siinä, että synnytyksestä palautuminen lähtee sujumaan hyvin.
Toipumisaikaan vaikuttavat esimerkiksi äidin ikä, fyysinen kunto sekä se, onko lapsi syntynyt sektiolla vai alapääteitse.
Alapään palautuminen synnytyksen jälkeen
Synnytys ja raskaus venyttävät niin kohtua, kohdunsuuta kuin emätintäkin. Istukan irtoamiskohta kohdun limakalvolla vaatii paranemista. Istukan irtoamisen johdosta veristä jälkivuotoa jatkuu viisi viikkoa synnytyksen jälkeen, mutta vuodon kesto vaihtelee yksilöllisesti.
Heti synnytyksen jälkeen kohtu on noin kilon painoinen, mutta se palautuu entiselleen noin kuuden viikon sisällä. Imetys nopeuttaa kohdun pienenemistä.
Emättimen palautuminen kestää muutamia viikkoja, ja synnytyksessä limakalvoihin tullut turvotus laskee nopeasti. Arpia emättimeen ei synnytyksessä yleensä jää.
Emättiminen ja lantionpohjan palautumista voi jouduttaa lantionpohjan lihasharjoituksilla, jotka voi aloittaa heti, kun ne eivät enää aiheuta kipua.
Kuukautiset ja imetys
Kuukautiset alkavat muutaman kuukauden päästä synnytyksestä – imetys vaikuttaa oleellisesti ajankohtaan: imettävillä äideillä kuukautisten palautumiseen saattaa mennä useita kuukausia, jopa vuosi. Näin luonto pitää huolta siitä, ettei nainen tulisi liian nopeasti uudestaan raskaaksi. Mikäli äiti ei imetä, kuukautiset saattavat palautua jo 1–2kk sisällä synnytyksestä.
Maidon herumiseen liittyvä imetyshormoni prolaktiini vaikuttaa ehkäisevästi kuukautiskiertoon. On kuitenkin mahdollista, että kuukautiskierto alkaa, vaikka äiti imettäisi – ja silloin on myös mahdollisuus uuteen raskauteen, mikäli ehkäisystä ei ole huolehdittu.
Imetys ei ole varma ehkäisykeino. Imetyksen ehkäisyprosenttiin vaikuttaa imetysväli. Täysimetys toimii melko hyvin ehkäisykeinona. Sen ehkäisyprosentiksi arvioidaan 98 prosenttia, jos kuukautiset eivät ole alkaneet ja jos äiti täysimettää lastaan.
Keisarilekkauksesta toipuminen on hitaampaa
Sektiosta toipuminen kestää pidempää kuin alatiesynnytyksestä toipuminen. Leikkaushaava on suuri ja sitä hoidetaan suihkutuksien ja ilmakylpyjen avulla. Alkupäivät pitää malttaa lepäillä, mutta liian pitkäksi aikaa sängyn pohjalle ei ole hyvä jäädä: se altistaa verisuonitukoksille.
Keisarileikkaus altistaa niin äidin kuin lapsen useille ristitekijöille. Verenvuodot ovat huomattavasti yleisempiä sektion jälkeen kuin alatiesynnytyksen jälkeen. Kohdunpoistamisen riski on myös korkeampi kuin alatiesynnytyksessä. Kohtutulehduksia esiintyy 15 kertaa useammin kuin alatiesynnytyksessä.
Jälkitarkastus keholle ja mielelle
Synnyttäneelle naiselle tehdään jälkitarkistus 5—12 viikon päästä synnytyksestä. Jälkitarkastukseen liittyy gynekologinen sisätutkimus, jossa arvioidaan kohdun koko sekä emättimen tila. Myös muita äidin terveyteen liittyviä tutkimuksia tehdään tarvittaessa.
Jälkitarkistuksessa äiti pääsee myös keskustelemaan mieltä painavista seikoista. Onko imetys käynnistynyt halutulla tavalla? Ovatko perheen voimavarat ja jaksaminen hyvällä mallilla? Miten ehkäisy hoidetaan tästä eteenpäin?
Halutessaan äiti pääsee myös purkamaan raskausaikaan ja synnytykseen liittyviä kokemuksia asiantuntijan kanssa. Vastauksissa kannattaa olla rehellinen, sillä raskauden ja synnytyksen jälkeiseen masennukseen on hyvä puuttua varhaisessa vaiheessa.
Hormonitasot heilahtelevat – mieliala saattaa vaihdella
Raskausaikana estrogeeni- ja keltarauhashormonitasot ovat korkealla. Synnytyksen jälkeen nämä hormonitasot laskevat nopeasti. Hormonaaliset muutokset aiheuttavat usein mielialan vaihtelua.
Tunnemyrskyihin auttaa seuraavat seikat: Tunteet kannattaa hyväksyä. Niitä vastaan ei kannata kamppailla, koska niille ei oikeastaan mahda mitään. Väsymys herkistää entisestään ikäville tunteille. Ota siis vastaan kaikki apu. Älä ujostele pyytää apua. Älä missään nimessä yritä tehdä kaikkea itse. Imettävä äiti on erittäin paljon kiinni lapsessa, joten esimerkiksi ruoanlaitto kannattaa aina tilaisuuden tullen jättää jonkun muun tehtäväksi.
Puolisoiden on hyvä puhua omista tunteistaan. Vauvan saaminen voi olla kova paikka myös parisuhteen toiselle osapuolelle. Äidin on puolestaan hyvä kertoa puolisolleen, mitä hän kaipaa lapsivuodeaikana. Ehkä lempeää silittelyä ja hellyyttä? Muita kiintymyksen osoituksia? Kenties pienen hetken omaa aikaa?
Kuuntele podcast kehon muutoksista synnytyksen jälkeen:
Synnytyksen jälkeinen masennus ilmenee monella tavalla
Synnytyksen jälkeisellä masennuksella tarkoitetaan masennustilaa, joka alkaa muutaman kuukauden päästä synnytyksestä. Masennuksen vaikeusaste vaihtelee lievistä oireista psykoottiseen masennustilaan. Rinnakkain voi ilmetä niin ahdistusoireita, traumaperäisiä oireita kuin erilaisia häiriöitä lapsen ja äidin suhteessa.
Seuraavat oireet viittaavat synnytyksen jälkeiseen masennukseen:
- Väsymys ja uupumus, johon lepokaan ei auta
- Ahdistus, pakkoajatukset, paniikkioireet
- Epävarmuus omasta äitiydestä
- Keskittymiskyvyn heikkeneminen
- Toimintakyvyn aleneminen
- Lapsi tuntuu vieraalta ja oudolta
- Unihäiriöt
- Ärtyneisyys
- Elämänilon katoaminen
- Ylihuolehtivuus lapsesta
Kannattaa puhua tunteista neuvolassa ja hakeutua lääkärin hoidettavaksi mahdollisimman pian. Voit myös tutustua Äidit irti synnytysmasennuksesta ry:n toimintaan.
