Raskausdiabetes on yleinen vaiva, mutta pysyy yleensä kurissa ruokavaliohoidolla. Siihen sairastuvia seurataan ylimääräisin neuvolakäynnein ja ultraäänitutkimuksin.

Viimeksi päivitetty 15.8.2018

Raskausdiabetes on yleinen vitsaus. Noin 10–15 prosenttia odottajista sairastuu sokeriaineenvaihdunnan häiriöön raskausaikana. Raskausdiabetekseen sairastuvien määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä, mutta toisaalta myös seulonta on aiempaa tiheämpää. Neljä viidestä odottajasta käy läpi sokerirasitustestin, jossa mahdollinen raskausdiabetes todetaan.

Suurin riskitekijä raskausdiabeteksen kehittymiselle on ylipaino. Muita riskitekijöitä ovat muun muassa seuraavat seikat:

Raskausdiabetekselle altistavat:

Lähde: Diabetesliitto

Mikä on raskausdiabetes?

Kun nainen tulee raskaaksi, hänen sokeriaineenvaihduntansa muuttuu. Äidin hormonitoiminnan ja kehon lisääntyneen rasvamäärän myötä insuliinin teho alkaa heikentyä.  Insuliini on haiman erittämä hormoni, jonka tehtävänä on kuljettaa ravinnosta saatu sokeri verestä kudoksiin ja näin säädellä veren sokeripitoisuutta.

Odottavan äidin elimistön on tuotettava kolminkertainen määrä insuliinia, jotta veren sokeripitoisuus ei pääse kasvamaan liian suureksi. Aina insuliinin eritys ei kuitenkaan kiihdy riittävästi, ja silloin veren sokeripitoisuus nousee.

Kohollaan olevat arvot havaitaan sokerirasitustestissä, jossa äidin verensokeriarvoja seurataan muutaman tunnin ajan. Jos tietyt arvot ylittyvät, odottajalle diagnosoidaan raskausdiabetes.

Varhainen sokerirasitustesti

Sokerirasitustesti tehdään yleensä raskausviikolla 24–28. Aiemmin raskausdiabeteksen sairastaneille ja muille suuren riskin odottajille tehdään usein myös varhaisempi testaus raskausviikolla 12–16. Jos ensimmäisen testin tulos on normaali, se uusitaan viikolla 24–28.

”Alkuraskauden testit ovat yleistymässä, sillä jos diabetes saadaan todettua aikaisessa vaiheessa, on enemmän aikaa hoitaa sitä ja välttyä sikiön ylikasvulta”, sanoo Turun yliopiston sisätautiopin professori Risto Kaaja.

Ruokavaliohoito tehoaa raskausdiabetekseen

Jos sokerirasitustestissä todetaan raskausdiabetes, sitä hoidetaan aluksi ruokavaliolla. Odottaja saa kotiin dieettiohjeet ja verensokerimittarin, jolla mitataan paastoarvot sekä syönnin jälkeiset sokeriarvot. Useimmiten ruokavaliohoito riittää, mutta 25–30 prosenttia tapauksista vaatii lääkityksen aloittamisen.

”Raskausdiabetesta sairastavien seuranta tarkoittaa hieman tavallista tiheämpiä neuvolakäyntejä ja ylimääräisiä ultraäänitutkimuksia. Tutkimuksilla pyritään määrittämään sikiön kasvua. Jos diabetes ei pysy aisoissa ruokavaliolla ja odottajalle aloitetaan lääkitys, hän on vielä tarkemman syynin alla”, Kaaja kertoo.

Raskausdiabeteksen riskit sikiölle

Noin joka toinen raskausdiabetestapaus johtaa sikiön suurikokoisuuteen. Myös lievä sokeriaineenvaihdunnan häiriö raskausaikana saattaa johtaa sikiön liialliseen kasvuun.

Synnytysvaurioiden riski kasvaa oleellisesti sikiön koon kasvaessa. Myös hapenpuute on yleisempää suurikokoisten sikiöiden kohdalla. Vaaratekijöiden vuoksi raskausdiabeteksesta kärsivä äiti saattaa joutua keisarileikkaukseen.

Raskausdiabetesta sairastaneiden äitien lasten verensokeriarvoja seurataan synnytyksen jälkeen. Lapsen verensokeri voi laskea synnytyksen jälkeen, ja hänelle voidaan joutua antamaan lisäruokaa tai sokeria suonensisäisesti. Tärkeä pyrkimys onkin, että äidin verensokeriarvot olisivat mahdollisimman normaalit juuri ennen synnytyshetkeä.

Uhkana kakkostyypin diabetes

Vaikean, lääkitystä vaatineen raskausdiabeteksen sairastaneen äidin riski sairastua raskauden jälkeen niin sanottuun kakkostyypin diabetekseen on huomattava.

”On arvioitu, että insuliinihoitoa vaatineen raskausdiabeteksen sairastaneista 70 prosenttia sairastuu kakkostyypin diabetekseen seuraavan 10–15 vuoden aikana, mikäli heidän painonsa ei laske. Myös lievän raskausdiabeteksen sairastaneilla on jonkin verran suurentunut kakkostyypin diabeteksen riski myöhemmin elämässä. Toisaalta jo viidenkin kilon painonpudotus pienentää riskiä huomattavasti”, sanoo Kaaja.

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliNapatyngän hoito
Seuraava artikkeliRaksakundin vauvavapaa
JAA