Turvallisuuden takia on tärkeää, että jokaisessa asuinkerroksessa ja mieluiten joka huoneessa on palovaroitin. On mahdollista asentaa myös sarjaan kytkettäviä palovaroittimia. Silloin hälytys kulkee asunnon kaikkiin varoittimiin yhden niistä lauetessa. Saatavilla on johdoton järjestelmä, joka on yhtä helppo asentaa kuin tavallinen palovaroitin.

Julkaistu 29.5.2011

Pidä huoli, että kaikissa varoittimissa on paristot, ja kokeile niiden toimivuus painamalla testinappia kerran kuussa tai puhaltamalla kynttilä sammuksiin, niin että se savuttaa varoittimen lähellä. Vaihda paristo aina kerran vuodessa. Imuroi varovasti varoittimen ympäristö silloin tällöin poistaaksesi pölyn tai hyönteiset, jotka voivat estää sen laukeamisen. Jos varoitin on yli 10 vuotta vanha, vaihda se uuteen.

Lain mukaan kaikissa uusissa asunnoissa on oltava palovaroitin. Toinen hyvä varuste on palosammutin tai paloletku. Letku tulee tarkastaa kerran vuodessa: keri se ulos ja katso, ettei siinä ole halkeamia. Tarkasta myös hanan toiminta. Palosammuttimen toiminnan varmistaminen on omalla vastuullasi. Se pitäisi suorittaa neljännesvuosittain. Tarkasta, että manometrin neula on vihreällä alueella. Käännä sammutin ylösalaisin. Jos pidät säiliötä korvaa vasten, voit kuulla jauheen juoksevan. Anna ammattilaisen tarkastaa jauhesammutin.

On viisasta hankkia sammutuspeite, jota säilytetään mielellään keittiössä. Sammutuspeite on hyvä heittää esimerkiksi palavien patojen päälle tai henkilön ylle, joka on saanut tulen vaatteisiinsa. Tarkasta asunnon hätäuloskäynnit ja käy läpi eri poistumisvaihtoehdot onnettomuuden varalta. Pidä huoli siitä, että kaikki tietävät sammutuskaluston sijainnin.

Jos asunnossa on useita kerroksia, voi olla paikallaan asentaa palotikkaat tai helposti käytettävä pelastusköysi. Tarkasta, mitkä säädökset koskevat sinun asuntoasi. Ota tavaksesi ajatella paloturvallisuutta ostaessasi kotiin leikkikaluja, vaatteita, huonekaluja tai muita tarvikkeita.
.

Kaikilla Suomessa myytävillä palovaroittimilla täytyy olla Kuluttajaviraston hyväksyntä. Tarkasta, onko tästä olemassa tarra. Sammuttimen toiminnan varmistaminen on sinun omalla vastuullasi.

Palovammat

Lapsi voi polttaa ihonsa pahasti kuumalla vedellä kylpyammeessa. Hän voi saada kuumaa nestettä ylleen tai polttaa sormensa uunissa tai ulkogrillissä. Pahimmassa tapauksessa vaatteet saattavat syttyä palamaan. Tulipalon sattuessa voivat lapset ja aikuiset hengittää kuumaa ja myrkyllistä savua, mistä saattaa seurata vakavia keuhko- ja hengitystievammoja.

Eriasteisia palovammoja

1. asteen palovammassa kudosvaurio on pinnallinen ja aiheuttaa vain ihon punoitusta. Tämä on palovammoista lievin.

2. asteen palovammoissa ihoon muodostuu vesirakkuloita, kun se on ollut kosketuksissa voimakkaaseen lämmönlähteeseen.

3. asteen palovamma on hyvin vakava. Kaikki ihokerrokset ja syvemmätkin kudokset ovat vaurioituneet. Tällainen palovamma on usein vähiten kivulias, koska hermot ovat saattaneet tuhoutua. Myös tässä tapauksessa voi olla kipuja vamman reunoilla.


Toimi näin

Poista lapsi palolähteen tai kuuman alueen luota. Viilennä kudosta jäähdyttämällä aluetta kylmän veden alla ensimmäiset 2–5 minuuttia, sitten haalealla vedellä (20–25 °C) niin pitkään kuin tekee kipeää.
Älä irrota vaatetta tai muuta palohaavaan tarttunutta. Vamma voi pahentua. Leikkaa mieluummin haavan ympäriltä pois tiukat vaatteet.
 
Aseta putkisidos tai muuta nukatonta (tyynyliina, lakana) palaneen kohdan päälle ehkäisemään tulehdusta. Käsien ja jalkojen palovammat voit peittää muovipussilla tai -foliolla. Kiinnitä tukisiteellä tai teipillä välttäen ihokontaktia. 

Älä anna lapselle juotavaa tai syötävää. Tarkkaile merkkejä verenkiertosokista.

Soita 112:een tai vie lapsi terveyskeskukseen/sairaalaan, riippuen vamman laajuudesta. Pahinta on ihon laajojen alueiden vaurioituminen. Vain pienet ja pinnalliset palovammat käsitellään kotona.

Lapselle voi olla hengen vaarallinen myös 2. asteen vamma, joka kattaa käden, pään, tai koko rinnan ja vatsan. Palovammoja saanut lapsi pitää aina viedä sairaalaan tutkittavaksi. Jos vamma on laaja ja lapsella on hengitysvaikeuksia, soita 112:een.

Suun ja nielun palovammat

Suun palaminen voi olla hyvin vaarallista, koska ilmatiet saattavat turvota umpeen. Seurauksena voi olla tukehtuminen.

Irrota vaatteet kaulalta ja anna lapselle kylmää juotavaa. Soita 112:een. Jos lapsi saa hengitysvaikeuksia, arvioi tila ja valmistaudu peruselvytykseen.

Lievät palovammat
 
Jäähdytä vamma juoksevalla vedellä, ei liian kylmällä. Jos muodostuu rakkoja, aseta niille puhdas harso tai laastari. ÄLÄ puhkaise rakkoa. Se suojaa vahingoittunutta paikkaa.
ÄLÄ käytä voidetta. Jäähdytä vammakohta juoksevalla vedellä, ei liian kylmällä.


Kemialliset palovammat ja syöpymävammat

Sellaiset nesteet kuin lakkanafta tai uuninpuhdistusaine voivat olla syövyttäviä ja aiheuttaa kemiallisia palovammoja. Ne ovat vakavia mutta kehittyvät tavallisia palovammoja hitaammin.

OIREET: Pistävä kipu, punerrus tai värittömyys, rakkulat ja hilseilevä iho.

Pane kumihansikkaat käteen ja pidä vahingoittunutta kohtaa juoksevan, haalean veden alla 10–30 minuuttia, jotta loput kemikaalit huuhtoutuvat. Riisu kemikaalin kanssa kosketuksissa olleet vaatteet.
Soita 112:een tai vie lapsi sairaalaan.


Sähköiskut

Pieni sähköisku tuntuu vain kirvelynä iholla, mutta vakava isku voi olla lapselle kohtalokas. Sekä tajunta, hengitys että pulssi voivat kadota. Sähkövirta voi aiheuttaa haavoja sekä virran meno- että tulopaikkaan. Haavat voivat näyttää vähäisiltä, mutta ne ovat usein syviä.

Katkaise virta, mikäli mahdollista. Jos lapsi on juuttunut virtalähteeseen, ota luudanvarsi, muoviputki tai muu sähköä johtamaton esine. Irrota virtalähde lapsesta. Seiso itse sähköä johtamattomalla alustalla, esim. kumimatolla, puhelinluettelolla tai kirjan päällä. Käsien pitää olla kuivat.

Tarkista, onko lapsi tajuissaan ja hengittääkö hän. Jos ei, aloita peruselvytys.

Tarkista, onko lapsella palohaavoja. Jäähdytä haavoja kylmäsiteellä. Peitä haavat muovipussilla tai muulla puhtaalla, sileällä materiaalilla, jota on käsillä.

 

Lue myös:

Lasten ensiapu

Lasten peruselvytys

Jos lapsi uhkaa tukehtua

Jos lapsi on tajuton tai sekavassa tilassa

Jos lapsella on epilepsia- tai astmakohtaus

Jos lapsella on verenvuoto

Ensiapu sairauksissa

Allergia voi yllättää

Jos lapsi saa myrkytyksen

Jos lapsi saa pistoksen tai pureman

Jos luut saavat kolhuja

Jos lapsi saa pää- tai niskavamman

Kylmä ja kuuma voivat olla vaaraksi

Jos lapsi saa kasvoihin vammoja


Lähteet:

Barneulykker og forebygging | Handlingsutvalget mot barneulykker | Universitetsforlaget

Farlig eller ufarlig? Forgiftningsuhell hos barn – forebygging og førstehjelp

Giftinformasjonen, Sosial- og helsedirektoratet 2007

Foreldrenes førstehjelpshåndbok | Medisinsk forlag 1998

Gomez, Joan | Familiens legebok | Aschehoug 1998

Leketøy | Valg av leketøy – hvordan unngå ulykker og skader | Sikkerhetsfakta nr 10a | Produkt- og

elektrisitetstilsynet i samarbeid med Statens forurensningstilsyn

Lie, Jon | Sikkerhet i hjem og nærmiljø | Falken redningskorps | Teknologisk forlag 1989

Maniche, Vibeke | Aschehougs store bok om barnet | Aschehoug 2002

Misvær. Nina | Abc for spedbarnsforeldre | Cappelen 2002

Moffat, Cameron | Førstehjelp på barn | Røde Kors | Teknologisk forlag 1999

Spebarnsboken 2006-2007 | Sandvik

Stoppard, Miriam | Barnets helse fra a til å | Gyldendal 2002

Stoppard, Miriam | Førstehjelp på barn 0 – 8 år | Damm 2004

Straume, Marianne og Hordvik, Elin | Syke barn i familien | Informasjon og veiledning til foreldre
| Pedagogisk Forum 1997

Valman, Bernhard | Barnelegen | Råd og veiledning for foreldre | Teknologisk forlag 1999.

SUOMALAISTA KIRJALLISUUTTA JA TIETOKANTOJA

Ensiapuopas | Duodecim 2006
Huovinen, Pentti | Terve ihminen: suomalainen lääkärikirja | WSOY 2006
Jalanko, Hannu | 100 kysymystä lastenlääkärille | Duodecim 2003
Palo, Jorma | Suomalainen lääkärikirja | WSOY 1994
Suomalainen lapsi | Vanhempien käsikirja | WSOY 1994
www.lastenlaakari.com | Orion-yhtymä Oyj
www.sairaslapsi.com | Mentor Instituutti
www.terveyskirjasto.fi | Sitra ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
www.tohtori.fi/laakarikirja | Tervemedia

Lapsi voi polttaa ihonsa pahasti kuumalla vedellä kylpyammeessa. Hän voi saada kuumaa nestettä ylleen tai polttaa sormensa uunissa tai ulkogrillissä. Pahimmassa tapauksessa vaatteet saattavat syttyä

palamaan. Tulipalon sattuessa voivat lapset ja aikuiset hengittää kuumaa ja myrkyllistä savua, mistä saattaa seurata vakavia keuhko- ja hengitystievammoja.

 

Eriasteisia palovammoja

 

1. asteen palovammassa kudosvaurio on pinnallinen ja aiheuttaa vain ihon punoitusta. Tämä on palovammoista lievin.

 

2. asteen palovammoissa ihoon muodostuu vesirakkuloita, kun se on ollut kosketuksissa voimakkaaseen lämmönlähteeseen.

 

3. asteen palovamma on hyvin vakava. Kaikki ihokerrokset ja syvemmätkin kudokset ovat vaurioituneet. Tällainen palovamma on usein vähiten kivulias, koska hermot ovat saattaneet tuhoutua. Myös tässä tapauksessa voi olla kipuja vamman reunoilla.

 

 

Toimi näin

 

Poista lapsi palolähteen tai kuuman alueen luota. Viilennä kudosta jäähdyttämällä aluetta kylmän veden alla ensimmäiset 2–5 minuuttia, sitten haalealla vedellä (20–25 °C) niin pitkään kuin tekee kipeää.

Älä irrota vaatetta tai muuta palohaavaan tarttunutta. Vamma voi pahentua. Leikkaa mieluummin haavan ympäriltä pois tiukat vaatteet.

 

Aseta putkisidos tai muuta nukatonta (tyynyliina, lakana) palaneen kohdan päälle ehkäisemään tulehdusta. Käsien ja jalkojen palovammat voit peittää muovipussilla tai -foliolla. Kiinnitä tukisiteellä

tai teipillä välttäen ihokontaktia.  

 

Älä anna lapselle juotavaa tai syötävää. Tarkkaile merkkejä verenkiertosokista.

 

Soita 112:een tai vie lapsi terveyskeskukseen/sairaalaan, riippuen vamman laajuudesta.

Pahinta on ihon laajojen alueiden vaurioituminen. Vain pienet ja pinnalliset palovammat käsitellään kotona.

 

Lapselle voi olla hengen vaarallinen myös 2. asteen vamma, joka kattaa käden, pään, tai koko rinnan ja vatsan. Palovammoja saanut lapsi pitää aina viedä sairaalaan tutkittavaksi. Jos vamma on laaja ja lapsella on hengitysvaikeuksia, soita 112:een.

 

 

 

 

 

Suun ja nielun palovammat

 

Suun palaminen voi olla hyvin vaarallista, koska ilmatiet saattavat turvota umpeen. Seurauksena voi olla tukehtuminen.

 

Irrota vaatteet kaulalta ja anna lapselle kylmää juotavaa. Soita 112:een. Jos lapsi saa hengitysvaikeuksia, arvioi tila ja valmistaudu peruselvytykseen.

 

Lievät palovammat

 

Jäähdytä vamma juoksevalla vedellä, ei liian kylmällä. Jos muodostuu rakkoja, aseta niille puhdas harso tai laastari. ÄLÄ puhkaise rakkoa. Se suojaa vahingoittunutta paikkaa.

ÄLÄ käytä voidetta. Jäähdytä vammakohta juoksevalla vedellä, ei liian kylmällä.

 

Kemialliset palovammat ja syöpymävammat

 

Sellaiset nesteet kuin lakkanafta tai uuninpuhdistusaine voivat olla syövyttäviä ja aiheuttaa kemiallisia palovammoja. Ne ovat vakavia mutta kehittyvät tavallisia palovammoja hitaammin.

 

OIREET: Pistävä kipu, punerrus tai värittömyys, rakkulat ja hilseilevä iho.

 

Pane kumihansikkaat käteen ja pidä vahingoittunutta kohtaa juoksevan, haalean veden alla 10–30 minuuttia, jotta loput kemikaalit huuhtoutuvat. Riisu kemikaalin kanssa kosketuksissa olleet vaatteet.

Soita 112:een tai vie lapsi sairaalaan.

 

Sähköiskut

 

Pieni sähköisku tuntuu vain kirvelynä iholla, mutta vakava isku voi olla lapselle kohtalokas. Sekä tajunta, hengitys että pulssi voivat kadota. Sähkövirta voi aiheuttaa haavoja sekä virran meno- että tulopaikkaan. Haavat voivat näyttää vähäisiltä, mutta ne ovat usein syviä.

 

Katkaise virta, mikäli mahdollista. Jos lapsi on juuttunut virtalähteeseen, ota luudanvarsi, muoviputki

tai muu sähköä johtamaton esine. Irrota virtalähde lapsesta. Seiso itse sähköä johtamattomalla alustalla, esim. kumimatolla, puhelinluettelolla tai kirjan päällä. Käsien pitää olla kuivat.

 

Tarkista, onko lapsi tajuissaan ja hengittääkö hän. Jos ei, aloita peruselvytys.

 

Tarkista, onko lapsella palohaavoja. Jäähdytä haavoja kylmäsiteellä. Peitä haavat muovipussilla tai muulla puhtaalla, sileällä materiaalilla, jota on käsillä.


 

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliJos luut saavat kolhuja
Seuraava artikkeliKylmä ja kuuma voivat olla vaaraksi
JAA