Kesällä möyrytään pihalla ja remutaan mökillä. Niipä juuri kesällä lapsi saattaa altistua erilaisille myrkyllisille kasveille ja kemikaaleille. Teimme listan neljästä myrkystä, joille lapset saattavat altistua juuri kesäaikaan. 

1. Myrkylliset kasvit

Suomen myrkyllisimpiä kasveja ovat ukonhattu ja risiini. Ne voivat olla myrkyllisiä pieninäkin määrinä. Jättiukonputki puolestaan aiheuttaa kosketuksesta palovamman kaltaisia rakkuloita, jotka auringon UV-säteily aktivoi.

”Monet myrkyllisistä kasveista ovat syötyinä kitkeriä ja happamia. Lapsi huomaa, että kasvi on karmean makuinen, eikä syö enempää”, Myrkytystietokeskuksen asiantuntijalääkäri Mikko Parry kertoo.

Kielolla hurja maine

Kielon maine sen sijaan on huomattavasti pahempi kuin sen todellinen myrkyllisyysaste. Vakava myrkytystapaus kasvin tai sen osien runsasta syömistä. Harva taapero pystyy syömään kitkerää kieloa runsaita määriä.

”Jos syöty määrä on alle 5 kukkaa tai marjaa, ei hoitotoimenpiteitä tarvita. Suuremmilla määrillä suositellaan lääkehiiltä”, Parry sanoo.

Maistamisesta ei vielä myrkytystä

”Pieniä määriä voi maistaa melkein mitä tahansa kasvia ilman että tulee vakavia oireita. Jos myrkkykasvia syödään ihan syömistarkoituksessa, eikä vain vähän maistella, silloin myrkkyannokset tietenkin kasvavat”, Parry huomauttaa.

Monilla kasveilla isoimmat myrkkymäärät sijaitsevat marjojen siemenissä. Jos siemeniä ei ole pureskeltu rikki (mikä vaatisi varsin perusteellista ja huolellista pureskelua), niiden sisältämä myrkky ei imeydy elimistöön.

2. Erilaiset tuholaismyrkyt

Kesällä torjutaan myrkyillä niin hyttysiä, mäkäräisiä, punkkeja, muurahaisia ja toisiaan jopa isompia eläimiä kuten hiiriä ja rottia.

Jos lapsi maistaa hyttysmyrkkypurkista, onko syytä huoleen?

”Jos ainetta menee hieman suuhun, vakavampia haittoja ei tule. Jos lapsi syö ainetta enemmän, silloin pitää olla yhteydessä Myrkytystietokeskukseen. Eri myrkyt sisältävät erilaisia aineita, joten isomman altistuksen kohdalla täytyy selvittää mitä nielty aine on ja kuinka paljon sitä on syöty”, Parry sanoo.

Hyönteismyrkyistä ei kuitenkaan tarvitse olla erityisen huolissaan, sillä kuluttajille myytävät ötökkämyrkyt on pyritty kehittämään sellaisiksi, etteivät ne ole erityisen vaarallisia ihmisille.

Rotanmyrkky hengenvaarallista

Asia on toinen, jos lapsi nielee ammattikäyttöön tarkoitettua hyönteismyrkkyä tai rotanmyrkkyä.

”Jyrsijämyrkyistä voi olla pitkäaikaisia ongelmia. Perinteiset rotanmyrkyt vaikuttavat elimistön hyytymisjärjestelmään ja ne aiheuttavat sisäistä verenvuotoa. Sama mekanismi toimii ihmisellä”, Parry huomauttaa.

3. Alkoholi

Vaikka vanhemmat olisivat vastuullisia, on aina mahdollista, että vikkelä taapero nappaa kulauksen alkoholijuomasta juuri silloin, kun kukaan ei katso.

”Jos lapsi hörppää vähän, ei ole syytä suurempaan huoleen. Tilanne on akuutti, jos lapsi on juonut alkoholia enemmän. Tämä lisää tietysti tapaturmariskiä siinä missä aikuisellakin. Lapsi voi myös oksentaa ja saada oksennusta keuhkoihinsa. Myös verensokeri voi lapsilla laskea vaarallisesti alkoholiaineenvaihdunnan vuoksi. On myös pieni riski, että lapsi saa maksavaurion, sillä pikkulasten maksa ei ole vielä täysin kehittynyt polttamaan alkoholia”, Parry kertoo.

Isomman alkoholialtistuksen kohdalla on myös pohdittava, olivatko vanhemmat itse humalassa. Silloin on kyse myrkytyksen lisäksi myös lastensuojeluasiasta.

4. Grillin sytytysneste (tai muut poltettavat aineet)

Erilaiset sytytys- ja polttonesteet ovat kaikkein vaarallisimpia hengitysteihin joutuessaan. Jos lapsi on niellyt sytytysnestettä, hän voi olla hengenvaarassa.

”Altistukseen liittyy kemiallisen keuhkokuumeen riski. Jos ainetta joutuu keuhkoihin, elimistö hyökkää vierasainetta kohtaan ja aiheuttaa epätarkoituksenmukaisen tulehdusreaktion. Tämä puolestaan voi aiheuttaa esimerkiksi hengitysvaikeuksia”, Parry kertoo.

Jos lapsi on hörpännyt pienen määrän sytytysnestettä eikä hänellä ole oireita, tilannetta on mahdollista seurata kotona. Aivan pienestä altistuksesta perhe voi selvitä säikähdyksellä.

”Jos lapselle kehittyy yskää, pahoinvointia tai tihentyvää hengitystä, pitää lähteä heti terveydenhuollon yksikköön”, Parry sanoo.

Suuremman altistuksen kohdalla on lähdettävä välittömästi sairaalaan.

Kesäasunto luo vaaroja

Kun ollaan kaupunkiasunnossa, yleensä tiedetään, missä mikäkin vaarallinen purnukka sijaitsee. Mökillä asiat – myös myrkkyjä sisältävät pullot ja purnukat – ovat enemmän levällään.

”Mökkiolosuhteissa on paljon kemikaaleja, joita kaupunkiolosuhteissa ei tarvita. Säilytys ei myöskään ole aina asianmukaista. Lapset voivatkin saada juuri mökillä käsiinsä jotain, mitä heidän ei tarvitsisi saada”, Parry huomauttaa.

Kesällä kannattaakin kiinnittää erityishuomiota siihen, että myrkylliset aineet pysyvät myös mökillä lasten ulottumattomissa.

 

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliKuinka pian seksiä synnytyksen jälkeen?
Seuraava artikkeliNämä kotityöt taaperokin osaa
JAA