Kun kysyy ihmiseltä, miksi hankit lapsia, monilla on jonkinlainen käsitys omista motiiveistaan. Kaikkia motiiveja ei kuitenkaan ole aina helppo tunnistaa, sillä osa syistä on liian lähellä ja toiset syyt ovat sosiaalisesti paheksuttuja. Ajatellaan, ettei vauvaa voi haluta itsekkäistä syistä, vaan kaikkien syiden on oltava pyynteettömiä. Mikään yksittäinen syy ei kuitenkaan tee itse vanhemmuudesta sen huonompaa – tai parempaa.

Perimmäisiä syitä lasten hankinnalle on usein vaikea itse tunnistaa 

Monet lapsen hankkimisen todellisista motiiveista ovat tiedostamattomia: Emme osaa itse luetella kaikkia syitä sille, miksi olemme hankkineet lapsia.

Ilmiö johtuu siitä, että syyt ovat liian lähellä. Juuri kukaan ei esimerkiksi sano ääneen hankkivansa lapsia tunteakseen itsensä naiselliseksi tai miehekkääksi. Syyt kuitenkin vaikuttavat salakavalasti meihin.

”Ihminen pyrkii käyttäytymään sukupuolen mukaisesti. Niin biologiset kuin sukupuoleen liittyvät syyt ilmaistaan usein esimerkiksi vauvakuumeena. Laajoissa aineistoissa on havaittu, että toiset suvut hankkivat lapsia nuorena. Taustalla vaikuttavat tiedostamatta erilaiset syyt, kuten oma lapsuus ja geenit”, Väestöliiton tutkija Anneli Miettinen kertoo.

Tämä artikkeli on osa testiä

Artikkeli liittyy tiiviisti lasten hankkimisen syitä kartoittavaan leikkimieliseen testiin. Pääset testiin tästä linkistä.

Alentaako ”väärä” motiivi lapsen arvoa?

Tiettyjä motiiveja lasten hankkimisen taustalla pidetään huonoina tai väärinä.  Halutaan ylläpitää idealisoitua kuvaa lasten hankinnasta niin, että ainoastaan söpöimmät ja pörröisimmät motiivit kelpuutetaan lasten hankinnan syyksi.

”Ehkä kielletyt motiivit tuntuvat alentavan lapsen omaa arvoa”, Miettinen sanoo.

Kannattaa kuitenkin olla armollinen myös omia motiivejaan kohtaan. Vanhemmuus on paljon enemmän kuin jokin ajatus, jonka nojalla lapsia on lähdetty tekemään.

”Alkuperäinen motiivi ei välttämättä ohjaa lapsen kanssa olemista. Jos lapsen hankkimisen motiivina on ollut esimerkiksi parisuhteen pelastaminen, ja suhde päättyy eroon, vanhemmat silti rakastavat lastaan”, Miettinen konkretisoi.

Suhde lapseen on paljon enemmän kuin alkuperäinen motiivi hankkia lapsi.

”Suhde lapseen muodostuu lapsen ja vanhemman kasvaessa. Se perustuu lapsen kanssa toimimiseen. Motiivit elävät elämän mukana”, Miettinen sanoo.

Nämä syyt ovat esillä Miksi sinä hankit lapsia -testissä

Sukupuolen esittäminen äitiyden tai isyyden kautta

Sukupuolta rakennettaan kaikkialla. Etenkin isyys ja äitiys ovat elämäntehtäviä, joiden kautta sukupuolta ja omaa sukupuolittunutta identiteettiä voidaan pönkittää. Raskaus, synnytys ja vauvan hoitaminen ovat monelle tärkeitä juuri naiseuden näkökulmasta.

”Sukupuolen tekeminen ei varmaankaan kuulu niihin motiiveihin, joita ihmiset itse tunnistavat itsessään. Äitiyden – tai yhtä lailla isyyden – kokemista voidaan kuitenkin pitää tärkeänä naiseuden tai miehisyyden kannalta”, Miettinen sanoo.

Miettinen on havainnut, että sukupuolen tekeminen nousee toisilla ihmisillä tiedostetusti esille siinä vaiheessa, kun pariskunta kärsii lapsettomuudesta.

”Lapsettomuudesta kärsivien vastauksissa on toisinaan tullut esiin, että he kokevat naiseutensa tai mieheytensä vajavaiseksi, koska lapsia ei ole syntynyt”, Miettinen kertoo.

Suomalaisessa kulttuurissa ei erityisesti korosta tällaista ajatusta, mutta on kulttuureja, joissa ajatellaan mieheyden ja naiseuden liittyvän tiiviisti lapsilukuun.

”Esimerkiksi Itä-Euroopan maissa ajatellaan meitä useammin, että naiselle on tärkeää tulla äidiksi”, Miettinen kertoo.

Lapsi tekee perheen

Monet haluavat, että heillä on perhe ja monelle perhe on kokoonpano, johon kuuluu lapsia. Lapsia on siis saatava, jotta ihminen tuntisi elävänsä ”oikeassa perheessä”.

”Pariskuntaa ei useinkaan pidetä perheenä vaan ajatellaan, että vasta lapsi tekee perheen. Tämä saattaa olla hyvinkin keskeinen syy, vaikka sitä harvemmin nimetään motiiviksi hankkia lapsia”, Miettinen pohtii.

Biologinen vietti

Biologia tietenkin vaikuttaa ihmisten haluun lisääntyä.

Biologisia seikkoja on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa erottaa ihmisen omaan historiaan ja kulttuuriin liittyvistä syistä: Haluatko lapsia tietyssä iässä, koska elimistösi toiminta johtaa sinua ajattelemaan niin vai onko kyse pikemminkin siitä, että omat vanhempasi saivat sinut tietyn ikäisenä tai ystäväsi ja sukulaisesi saavat lapsia juuri nyt?

”Biologiset tekijät vaikuttavat osaltaan lasten haluamiseen. Varhaiseen lapsen hankkimiseen voi esimerkiksi olla geneettistä taipumusta. Tutkimuksissa on havaittu, että nuorina lapsen hankkineiden lapset ja lapsenlapset hankkivat usein lapsensa nuorina”, Miettinen kertoo.

Parisuhteeseen liittyvät syyt

Jotkut yrittävät pelastaa parisuhteensa tekemällä lapsen. Jotkut taas kokevat, että parisuhteen ollessa tietyssä tilassa aika lapsille on oikea.

Ikä- ja parisuhdenormit määrittävät usein sitä oikeaa hetkeä. Kun vanhemmat sanovat, että oli oikea hetki tai että aika tuntui sopivalta, tilastollisesti ne hetket liittyvät usein tiettyihin samoihin elämänvaiheisiin.

”Sopiva ajankohta näyttää liittyvän parisuhteen elinkaareen ja sitä koskeviin sosiaalisiin normeihin. Lapsen hankkimista ei esimerkiksi pidetä soveliaana vielä 2 viikon tuntemisen jälkeen, vaikka kumpikin osapuoli lapsia haluaisikin”, Miettinen kertoo.

Sosiaalinen paine hankkia lapsia

Ihminen on sosiaalinen eläin. Muiden mielipiteillä on usein merkitystä, etenkin tärkeitä päätöksiä tehtäessä.

Toisia puoliso saattaa painostaa hankkimaan lapsia. Toiset ovat taas sukulaisten painostuksen alla. Monet pyörtävät päätöksensä rakkaudesta puolisoa kohtaan. Etenkin miehillä motiivi hankkia lapsi liittyy usein naisen aloitteeseen ja tämän toiveisiin.

Työelämään liittyvät syyt

Suomessa lasten saamiseen liittyy erilaisia mahdollisuuksia. Molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan lapsia pitkäksi aikaa. Jos työelämä tuntuu stressaavalta, lapsen hankkiminen voidaan nähdä keinona saada pieni hengähdystauko työelämästä.

Monet motiivit ovat tietyllä tavalla kiellettyjä tai ainakin paheksuttuja. Näin voi olla työelämään ja talouteen liittyvien motiivien suhteen.

”Toisia motiiveja voi olla vaikeampaa sanoa ääneen, sillä niitä pidetään herkästi alhaisina tai itsekkäinä. Syyttäminen itsekkyydestä on tosin sikäli turhaa, että hankki ihminen lapsia tai ei, taustalla vaikuttavat hänen omat tarpeensa”, Miettinen kertoo.

Toive täydellisestä perheestä

On tavallista toivoa perheeseen tyttöä ja poikaa. Tällainen perhen on eräänlainen nykymaailman täydellisen perheen raami. Näin ei ole aina ollut. Esimerkiksi maatalousyhteiskunnassa pojat olivat taloudellisesti hyödyllisempiä, joten perheisiin toivottiin mahdollisimman paljon poikia. Nykyään pelkkien poikien tai tyttöjen toivominen on harvinaisempaa.

”Vaikka sukupuolitoiveen esittämistä voidaan pitää epäkorrektina, se on hyvin ymmärrettävä. Toive voi kuitenkin liittyä enemmän siihen, minkälainen mielikuva lapsesta ja tämän kanssa puuhailusta on muodostunut”, Miettinen sanoo.

Mielikuva voi liittyä erittäin vahvasti juuri sukupuoleen. Pettymys lapsen ”väärästä” sukupuolesta voi kalvaa siksi, että se pakottaa muuttamaan mielikuvan lapsesta ja omasta vanhemmuudesta.

Mitä mieltä olet artikkelista?