Viimeksi päivitetty 24.3.2026
Joskus pienen lapsen ruoka-aineallergia voi olla vaikea huomata – pulauttelu ja ulosteen laadun vaihtelu on tavallista, eikä välttämättä liity allergiaan millään tavalla. Usein ruoka-aineallergioita epäilläänkin huomattavasti enemmän kuin niitä lopulta diagnosoidaan.
Ruoka-aineallergiaan ei ole varsinaista ehkäisykeinoa, mutta tutkimusten mukaan laaja ruokavalio imeväisikäisenä auttaa vähentämään ruoka-aineallergian syntymisen riskiä. Myös äidin laaja ruokavalio voi ehkäistä etenkin maitoallergian syntyä.
On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että monesti lapsen ruoka-aineallergiat katoavat iän myötä.
Ruoka-aineallergian oireet imeväisikäisillä
Imeväisiässä yleisimpiä ruoka-allergian oireita ovat punoittava iho ja nokkosihottuma, joka ilmaantuu noin 15 minuutin jälkeen ruoka-aineen nauttimisesta. Myös atooppisen ihottuman paheneminen voi olla merkki ruoka-aineallergiasta. Isommilla lapsilla ruoka-aineallergia ei yleensä oireile atooppisena ihottumana.
Ruoka-aineallergia voi oireilla myös erilaisina suolistovaivoina, kuten oksenteluna ja ripulina. Toisaalta suolisto-oireet ovat tavallinen osa imeväisikäisten kehitystä, joten ne eivät suoraan kerro ruoka-aineallergiasta.
Artikkeli jatkuu
Alle vuoden ikäisillä perusruoka on usein oireiden taustalla
Imeväisikäisillä allergisia oireita aiheuttavat useimmiten kananmuna, maito, vehnä, kala, ohra ja ruis. Myös soseet ja keitetyt vihannekset, kuten peruna, saattavat aiheuttaa oireita.
Lähempänä kouluikää allergisia oireita voivat aiheuttaa tuoreet hedelmät, juurekset ja mausteet. Nämä oireet ilmenevät lähinnä nielun ja suun kutinana ja turvotuksena, ja liittyvät usein koivun siitepölyallergiaan.
Ruokien lisäksi ihottuman syynä voivat olla myös eläinkontaktit ja siitepölyt. Myös erilaiset virusinfektiot voivat aiheuttaa tai pahentaa jo ennestään olemassa olevaa ihottumaa.
Milloin hoitoon?
Hoitoon kannattaa hakeutua, mikäli lapsi oireilee toistuvasti ravitsemuksellisesti tärkeistä ruoka-aineista, kuten maidosta, vehnästä, rukiista, ohrasta, kaurasta ja kananmunasta. Koska kyseiset ruoka-aineet ovat kasvun ja kehityksen kannalta välttämättömiä, syy allergisille reaktioille on hyvä tutkia.
Lääkärin puheille on syytä mennä myös silloin, kun lapsen painonnousu ja kasvu on hidastunut kaventuneen ruokavalion takia.
Jos taas lapsella ilmenee voimakkaita allergiaoireita, kuten nokkosrokkoa, yskää, oksentelua, hengenahdistusta tai lapsi on kalpea, on hakeuduttava heti päivystykseen tai soitettava vakavissa tilanteissa 112.
Päivystykseen kannattaa hakeutua hetimmiten myös silloin, jos imeväisikäinen lapsi alkaa oksentaa voimakkaasti ja toistuvasti sekä muuttuu kalpeaksi ja pahoinvoivaksi. Usein nämä oireet aiheutuvat äidinmaidonkorvikkeesta ja bataatista.
Lähteet: Terveyskirjasto
