Viimeksi päivitetty 2.12.2025
Kun lapsi syö kasvikset lautasilta, palkinnoksi annetaan vaikkapa keksi. Saattaa kuulostaa toimivalta menetelmältä, mutta ravitsemusterapeutti Annukka Ruskan mukaan ruualla palkitsemista tulisi välttää.
”En lähtisi asettamaan ruokia paremmuusjärjestykseen, että jos nyt syöt tämän ruuan, niin sitten saat palkinnoksi tämän herkun. Lasta tulisi enemmänkin opettaa siihen, että ruualla ei lahjota eikä palkita”, Ruska kertoo.
”Yksi tapa tukea monipuolisen ruokavalion kehittymistä on se, ettei ruuille luoda erilaisia arvoasteikkoja. Sen sijaan totutellaan siihen, että erilaiset ruuat ovat luonteva osa ruokavaliota.”
Makuihin totuttelu vaatii kymmeniä toistoja
Kuinka lasta sitten voisi konkreettisesti opettaa syömään monipuolisesti? Opettelu lähtee jo vauvaiästä, kun lapsi totuttelee erilaisiin makuihin. Vanhemmat pystyvät itse säätelemään vauvan makumaailman kehittymistä, sillä pieni lapsi ei vielä kyseenalaista sitä, millaisia ruokia ja makuja hänelle tarjotaan.
”Eri makuihin totuttelu on kuitenkin haastavaa, sillä lapsella on luontaisia ennakkoluuloja uusia makuja kohtaan. Niihin tottuminen vaatiikin sinnikkäitä toistoja ja sen hyväksymistä, että lapsi sylkee välillä ruuan pois suustaan.”
Ruskan mukaan makea on ainoa maku, joka ei herätä lapsessa ennakkoluuloja. Tämä johtuu siitä, että äidinmaito ja äidinmaidonkorvike ovat luonnostaan hieman makeita.
”Karvaat ja kirpeät maut ovat haastavimpia, ja uusien makujen testaaminen olisikin hyvä aloittaa niistä. Ylipäätään niitä makuja, jotka tuntuvat olevan haasteellisempia, tulisi tarjota lapselle erityisen usein. Ei siis kannata jäädä jumiin vain niihin ruokiin, jotka lapselle maistuvat hyvin.”
Ruska huomauttaa, että joskus uuden maun tottumiseen voi mennä vaikkapa 20 kertaa, mutta joskus toistoja voi tarvita jopa 100.
”Kaikilla lapsilla on luontaista valikoivuutta, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän.”
Tiukat kiellot eivät aina ole hyväksi
Alle yksivuotiaiden lasten ruokavalioon lisätty sokeri tai suola eivät kuulu, mutta yhden vuoden iässä lapsi voi alkaa hiljalleen siirtymään samaan ruokavalioon kuin muu perhe. Mikäli valkoista sokeria haluaa pyrkiä välttämään, makeuttajina voi käyttää esimerkiksi soseutettuja taateleita, banaaneja tai kypsää päärynää. Ruska ei kuitenkaan tyrmää valkoisen sokerin tai suolan käyttöä.
”Yleensä nämä tulevat tutuiksi viimeistään leikki-iässä, esimerkiksi kaverisynttäreiden tarjoiluiden myötä. On toki vanhempien päätettävissä, kuinka usein lapsi saa syödä esimerkiksi karkkia, vai käytetäänkö valkoista sokeria lainkaan.”
Ruska kuitenkin muistuttaa, että liian tiukat rajat voivat aiheuttaa lapselle eriarvoisuuden tunnetta: jos kaikki muut saavat syntymäpäivillä kakkua, lapsi alkaa nopeasti kokea jäävänsä jostain ulkopuoliseksi. Tiukat säännöt voivat myös vääristää lapsen ruokasuhdetta.
”Keskeistä ei ole se, saako lapsi syödä epäterveelliseksi miellettyjä ruokia, vaan se, että ruokavalio on monipuolinen. Ja monipuolisuuteen kuuluu myös mielihyvän saaminen ruuasta.”
”Sillä, syödäänkö peruna toisinaan ranskalaisten muodossa, ei lopulta ole kovin suurta merkitystä monipuolisessa ruokavaliossa. Sitä paitsi kaupan pakastealtaasta ostetut ja uunissa paistetut perunat eivät juurikaan eroa ravitsemuksellisesti itse tehdyistä lohkoperunoista.”
Ruokailuhetken ilmapiirillä on merkitystä
Lapsen olisi hyvä päästä ruokailemaan aikuisten kanssa samaan aikaan, jolloin hän ottaa esimerkkiä ympärillään olevista ihmisistä. Tämän vuoksi aikuistenkin olisi hyvä syödä eri makuja ja värejä.
”Ympäristö vaikuttaa valtavasti lasten ruokailutottumuksiin. Toki päiväkodilla ja koulullakin on merkitystä, mutta suurin oppi tulee kuitenkin kotoa.”
Ennen kaikkea Ruska neuvoo suhtautumaan ruokailuun rennoin ottein. Vaikka vanhempien esimerkillä on iso merkitys, täydellisyyteen ei kenenkään tarvitse pyrkiä.
”Vanhemmilla on usein hirveän huono omatunto siitä, etteivät ruokatottumukset ole täydellisiä. Rentous syömisen suhteen on kuitenkin tärkeää, sillä painostava ja suorittava ilmapiiri ruokailun ympärillä vaikuttaa myös lapsen syömiseen. Hyvä ruokasuhde syntyy ennen kaikkea mukavasta ilmapiiristä ja ilosta ruokailun yhteydessä.”
