"Kulttuurimme sisältää joukon odotuksia, millaiselta tytön tai pojan tulee näyttää. Kun lapsi syntyy, me kasvattajat alamme aktiivisesti samalla kasvattaa häntä omaksumaan jommankumman sukupuolen tunnusmerkkejä", poikakulttuuria Oulun yliopistossa tutkiva
Tuija Huuki sanoo.
Tasa-arvopuheista huolimatta stereotyyppiset mallit elävät vahvoina vanhempien ja kasvattajien joka päiväisessä toiminnassa.
"Aikuiset luonnehtivat tyttöjä herkemmin ahkeriksi ja tunnollisiksi, kun taas poikia luonnehditaan lahjakkaiksi ja älykkäiksi. Pojille hyväksytään myös tyttöjä enemmän näkyviä väkivallan elementtejä sisältävää toimintaa kuten leikkitappelua", Huuki valaisee.
Rajaavat raamitMaailmassa on paljon erilaisia normeja, joihin niin aikuiset ja lapset joutuvat sopeutumaan. Mitä haittaa sukupuolen ympärille rakentuneista normeista voi lapselle olla?
"Jos kasvatamme tytöt ja pojat tiukan etana-kardemumma -kahtiajaon mukaan, saattaa lahjakkaiden ja älykkäiden tyttöjen ja tunneherkkien poikien potentiaalista suuri osa jäädä käyttämättä", Huuki huomauttaa.
Sen lisäksi että sukupuolinormit pyrkivät tukahduttamaan osan lasten luontaisista ominaisuuksista, voivat yksipuoliset maskuliinisuuden ihannekuvat olla jopa vaarallisia.
"Tietty osa poikia omaksuu maskuliinisen väkivallan mallin. Ryhmällä on suuri riski syrjäytyä, alkoholisoitua ja kriminalisoitua", Huuki maalailee.
Toisaalta taas laihuuden ja kauneuden ihannointi tytöillä voi johtaa esimerkiksi itsetuhoiseen anoreksiaan.
Herkkis on nössö?Länsimaisessa kulttuurissa pojat opetetaan koviksi.
"Amerikkalaisessa tutkimuksissa on todettu, että 4-5 -vuotiaan pojan herkkyyden ja haavoittuvuuden ilmaukset saavat usein kasvattajat huolestumaan hänen selviytymisestä poikakulttuurissa", Huuki kertoo.
Aikuisten asenteet välittyvästä poikaan.
"Poika oppii tukahduttamaan herkkyyden ja etääntyy tunteistaan. Seurauksena poikien on vaikea näyttää itsessään olevia pehmeitä ulottuvuuksia", Huuki sanoo.
Syy poikien tiukkaan sukupuolikasvatukseen on seuraus sukupuolten arvojärjestyksestä.
"Länsimaisessa kulttuurissa on pitkään elänyt koodi, jonka mukaan maskuliinisuus on arvokkaampaa kuin feminiinisyys. Tämä tulee hyvin esille palkkauksessa: ihmisistä huolehtimisesta saa vähemmän palkkaa kuin koneiden parissa työskentelemisestä", Huuki sanoo.
Nykyinen arvojärjestelmä johtaa siihen, että tytöt voivat vapaammin olla poikamaisia, kun taas pojan tyttömäisyys nähdään pahana asiana.
"Tyttöä saatetaan jopa kehua siitä, että hän suoriutuu esimerkiksi urheilusuorituksista tai huimista tempuista poikien veroisesti. Poikaa ei sen sijaan kuule palkittavan siitä, että hän on jollain tapaa tyttömäinen", Huuki huomioi.
Sukupuolikäsityksien värittämät ominaisuudet kuten välittäminen, läheisyys, kiintymys ja toisaalta rohkeus ja suora itsensä ilmaisu kuuluvat Huukin mukaan kaikille. Hän neuvookin vanhempia suhtautumaan sukupuoleen avoimemmin.
"Kasvattajien pitäisi tarjota vaihtoehtoisia tapoja olla tyttö ja poika. En näe hyvänä, että lapsille tarjotaan yksipuolista kuvaa sukupuolesta", Huuki sanoo.
Teksti: Jarkko Uro
Kuva: iStockphoto
Taaperolla pitkät hiukset
Taijan kaksivuotiaalla pojalla on pitkät hiukset. Vaikka pitkähiuksisia taaperopoikia usein luullaan tytöiksi, Taijan pikkumiestä ei ole vielä kertaakaan pidetty toisena sukupuolena.
"Poika on ollut syntymästä saakka äijän näköinen", Taija huomauttaa.
Kasvonpiirteiden lisäksi aikuiset katsovat myös lapsen vaatetusta. Lippalakki ja vaatteet vaikuttavat paljon lapsen sukupuolen arvioimiseen.
"Lasten isä on ehdottanut hiusten lyhentämistä, mutta menemme vielä tällä kampauksella", Taija kertoo.
Vaikka hiukset eivät häiritse tällä hetkellä Taijan miestä, pelko tyttömäisyydestä on läsnä.
"Hän on kertonut, että häntä voisi nolottaa, jos poikaa luultaisiin tytöksi muutaman vuoden päästä", Taija kertoo.
Teksti: Jarkko Uro
|