Lähes kaikki lapset oppivat siisteiksi 2,5 vuoden ikään mennessä. Silti vaihtelevuutta on paljon. Neljän vuoden jälkeen tapahtuvaa toistuvaa housuihin tai vuoteeseen ulostamista kutsutaan tuhrimiseksi. Tuhriminen on olemukseltaan monisyinen. Joskus taustalla voivat olla erilaiset ruumiilliset sairaudet, joskus peräaukon haavauma tai ripuli.
Tuhriminen usein ainakin
osin psyykkisperäistä
Usein tuhriminen on osin psyykkisperäinen. Se voi olla ulostamiseen tai WC-pyttyyn liittyvää pelkoa, joskus taustalla olevan masentuneisuuden oire, joskus elämän tilanteeseen liittyvä regressiivinen oire (palaaminen pikkulapsen asteelle), joskus keino ilmaista omaa uhmaa.
Monesti on vaikea erottaa fyysistä ja psyykkistä syytä vaan ne ovat kietoutuneet toisiinsa voimakkaasti. Jos lapsellanne on ollut hankaluutta kakkaamisessa tai hänelle on tullut halu olla taas pieni pienempien sisarusten takia, on se voinut aiheuttaa alunperin tuhrimista. Jos siihen on suhtauduttu vihaisesti, on vessaan menemisestä voinut tulla pelottava tai ahdistava tapahtuma, jolloin lapsi yrittää pantata viimeiseen asti eikä mene vessaan.
Malttamattomuutta? Allergiaa? Ummetusta?
Toisaalta tämän ikäisellä voi olla vielä hankaluutta malttaa mennä vessaan silloin kun se olisi aiheellista. Myös allergiat, esimerkiksi maitoproteiinin pilkkoutumattomuus voi olla ummetuksen syynä.
Nyt siis olisikin tärkeää ensin selvittää, onko lapsellanne ummetusta. Kuinka usein lapseltanne tulee kunnollinen kakka? Jos lapsi panttaa useita päiviä kakkaa, voi housuun tulla ns. läpivuotoa, joka on nestemäisempää kakkaa paksun massaan pysyessä suolessa. Jos lapsella on ummetusta, on syytä mennä lääkäriin. Panttaaminen voi johtua myös siitä, että lapsen ulostaminen sattuu, jolloin on miellyttävämpää tehdä housuun.
Jos lapsen vatsa toimii normaalisti voi syitä lähteä miettimään psyykkiseltä puolelta. Onko vessatilanteista tullut lapselle ahdistavia, jolloin hän haluaa välttää niitä tai haluaisiko hän mahdollisesti olla vielä pieni, hoivattava vauva, kuten pienemmät sisaruksensa? Samoin lapsi voi pantata välttääkseen epäonnistumisen kokemuksen ja vanhempien pettymyksen.
Toruminen pahentaa asiaa
Olette oikealla polulla siinä, että tiedostatte torumisen pahentavan asiaa. On hyvä selvittää fysiologiset syyt sekä mahdollinen ummetus ja samalla lähteä tukemaan sitä, että lapsenne oppii taas uudestaan taidon, jonka on tässä välissä unohtanut. Taitoja oppii paremmin myönteisen tuen ja kannustuksen kautta. Se kuitenkin edellyttää, että saatte lapsenne mukaan uuden taidon opetteluun. Motivoiminen sekä hyödyn näkeminen on lapsen onnistumisen kannalta merkittävää.
Ja mitään taitoahan ei opita hetkessä, joten vahinkoja sattuu. Kiinnittäisin huomion kuitenkin onnistumisiin ja vahvistaisin niitä. Tällöin vessa-asioista saadaan taas miellyttäviä ja ahdistus sekä häpeä pois. Samalla lapsi saa myönteistä huomiota vanhemmiltaan sekä kasvavista taidoistaan.
|
Tarja Salokoski, laillistettu psykologi, psykologian tohtori, kolmen lapsen äiti.
Työskennellyt laaja-alaisesti lapsiperheiden, lasten sekä nuorten parissa.
|
 |