Kysyimme sairaaloilta, kuinka hyvin imetystä tukevat vauvamyönteisyyskriteerit toteutuvat eri puolella Suomea. Suomen synnytyssairaalat ovat sisäistäneet hyvin vauvamyönteisyyskriteerit, mutta silti muutamia haasteitakin löytyi. Etenkin lääkäreiden imetyskoulutus sekä lisämaito ovat vielä usealla paikkakunnalla haasteena.

Julkaistu 8.2.2018   -   Päivitetty 1.8.2018

”Vauvamyönteisyyden lähtökohta on se, että äiti on kykenevä ruokkimaan lapsensa. Moni väärä hoitokäytäntö alkuvaiheessa häiritsee tätä luonnonmukaista tapahtumaa”, vauvamyönteisyysauditoinnista vastaava THL:n kansallisen imetyksen edistämisen seurantaryhmän jäsen Kirsi Otronen kertoo.

Sertifikaatin saa sairaala, joka toimii vauvamyönteisyyskriteerien mukaisesti sekä läpäisee auditoinnin.

Vauvamyönteisyyskriteereihin kuuluu esimerkiksi:

  • asiantunteva imetysohjaus koko henkilökunnalle, edistetään suunnitelmallisesti
  • varhaisimetykseen opastaminen 30-60 minuutin kuluttua synnytyksestä
  • vierihoito, joka mahdollistaa imetystä tukevan ihokontaktin
  • lisämaidon antaminen ainoastaan lääketieteellisestä syystä, sillä lisämaito usein vaikeuttaa äidin omaa maidontuotantoa
  • tutin käytön välttäminen, sillä tutti voi haitata imetyksen alkuvaiheessa oikean imuotteen löytymistä
  • terveiden lapsien äideistä 75 prosenttia täysimettää sairaalasta lähtiessä

Henkilökunnan osaaminen olennaista

Kaikki vauvamyönteisyysohjelman askeleet edistävät tutkitusti imetystä. Avainasemassa on kuitenkin henkilökunnan osaaminen.

”Vierihoito tai varhaisimetys eivät välttämättä toteudu itsekseen, jos henkilökunta ei tue ja ohjaa äitejä ja perheitä siihen. Pohjaksi tarvitaan henkilöstön tieto ja taito”, Otronen huomauttaa.

Lue myös: Riittääkö maito? Tee imetystesti niin saat vastauksia imetyshuoliisi!

Näin vauvamyönteisyys-kysely toteutettiin

Lähetimme Suomen synnytyssairaaloille kyselylomakkeen siitä, kuinka hyvin vauvamyönteisyysohjelmaan liittyvät kriteerit toteutuivat sairaalan vastuuhenkilöiden näkökulmasta. Saimme vastaukset seuraavilta sairaaloilta:

Vierihoito vakiintunut käytäntö

Kyselyssä selvisi, että vastanneet synnytyssairaalat toteuttivat oman arvionsa mukaan varsin hyvin vauvamyönteisyyteen vaadittavia piirteitä. Näin arvioi myös Otronen.

”Varmasti jokaisessa suomalaisessa synnytyksiä hoitavassa sairaalassa on vauvamyönteisiä käytäntöjä kuten esim. vierihoitoa ja varhaisimetystä. Ne ovat monesti jo niin vakiintuneet käytännöiksi, että edes henkilökunta ei enää muista sitä aikaa, jolloin äidit ja lapset joutuivat olemaan erillään toisistaan”, Otronen huomauttaa.

Näin kerrotaan Lapin keskussairaalasta:

”Pyrimme lisäämään vauvamyönteisyyttä kehittämällä toimintaa. Olemme aloittaneet sektioäitien kohdalla varhaisen ihokontaktin. Uusi kätilöpoliklinikka avataan 12.2.2018. Sen yhteydessä on myös imetyspoliklinikka”, ylilääkäri Katja Hämeenoja Lapin keskussairaalasta kertoo.

Vauvamyönteisyys-sertifikaatin hakeminen ei ole täysin mutkatonta

Satakunnan keskussairaalan Lasten- ja naistentalo  hakee vauvamyönteisyyssertifikaattia tänä vuonna. Hakeminen vaatii paljon muutakin kuin hakupapereiden täyttämistä. Sairaalan eri osastojen imetystä ja vierihoitoa koskevat ohjaus- ja hoitokäytännöt kun pitää saada siihen kuntoon, että osastot läpäisevät auditoinnin.

”Tämä projekti on meillä kohtalaisen laaja. Koulutusten, ohjeistuksen, yhteisen kulttuurin rakentaminen vie aikaa ja resursseja. Tähän on resursoitu 1–1,5 hoitajan lisätyöpanos”, ylihoitaja Tuula Arvola Satakunnan keskussairaalasta kertoo.

Projekti on luonut hyvät puitteet yhteistyölle sairaalan, neuvoloiden ja kolmannen sektorin välille. Imetykseen liittyvien hyvien tuloksien lisäksi sertifikaatti on myös osoitus henkilökunnan hyvästä työstä imetyksen eteen.

”Sertifikaatti halutaan osoituksena perhelähtöisestä ja vauvamyönteisestä työstä, jota täällä toteutetaan uuden sairaalan imetystä tukevien tilojen avulla”, Arvola kertoo.

Lue myös: Imetyspettymys: Kun ”maailman luonnollisin asia” ei onnistukaan

Haasteena lääkäreiden imetysosaaminen

Imetyksen edistämisen kannalta haasteeksi ovat muodostuneet monella paikkakunnalla lääkärit. Imetysohjaus ei tyypillisesti kuulu lääkärien peruskoulutukseen. Jos sairaala ei erikseen tarjoa imetyskoulutusta lääkäreille, lääkärikunnalla saattaa olla hyvinkin takapajuista tietämystä imetyksestä.

Koska lääkäri on ylin auktoriteetti, monet synnyttäjät uskovat herkemmin lääkäriä kuin sairaanhoitajaa myös imetysasioissa.

Näin on esimerkiksi Lapin keskussairaalassa ja Etelä-Karjalan keskussairaalassa. Lääkärit eivät ole näissä sairaaloissa saaneet imetykseen liittyvää koulutusta. Kymenlaakson sairaalassa lääkäreiden imetyskoulutustason kerrotaan olevan vähäistä.

Osa lääkäreistä aktiivisia

Tilanne on toinen niissä sairaaloissa, jotka aikovat hakea vauvamyönteisyyssertifikaattia lähiaikoina.

”Lääkäreitä on koulutettu ja kaksi lääkäriä on aktiivisesti mukana vauvamyönteisyystyöryhmässä”, kätilö ja imetyskouluttaja Suvi Perkola Satakunnan keskussairaalasta kertoo.

Sertifikaatin hakemista harkitseva Keski-Suomi on myös ottanut imetyskoulutuksen tosissaan. Hoitajat ja lääkärit suorittavat keväällä 2018 imetykseen liittyvän verkkokoulutuksen.

Lisämaidon antaminen vaikeuttaa imetystä

Imetyksen onnistumin nojaa usein niin sairaalan kuin äidin imetysluottamukseen. Jos pelätään, ettei äidin maito riitä, tarjotaan usein lisämaitoa, joka puolestaan saattaa vaikeuttaa täysimetyksen onnistumista.

”Jos vauva saa alkupäivinä lisämaitoa, rinnan imeminen voi jäädä vähemmälle. Imeminen on yhteydessä siihen, muodostuuko maitoa riittävästi”, Otronen kertoo.

Tästä syystä vauvamyönteisissä sairaaloissa lisämaitoa ei anneta, ellei antamiseen ole lääketieteellistä syytä.

Tavoitteena 75% täysimetys

Lisämaito on myös suurin kyselyssä ilmennyt haaste.

Naistenklinikka, Jorvi, Kainuun keskussairaala, Etelä-Karjalan keskussairaala sekä Oulun ja Tampereen yliopistolliset sairaalat ilmoittivat, että lisämaidon antaminen on vielä haasteena.

Useimmat sairaalat ovat kuitenkin kehittämässä toimintaansa vauvamyönteisyyttä kohti.

”Olemme kehittäneet imetysohjauksen yhtenäistä toimintamallia, tavoitteena edistää täysimetystä vauvamyönteisyyskriteereitä vastaavaksi. Kriteerien mukaan kotiin lähtevistä terveistä vastasyntyneistä 75% tulisi olla täysimetettyjä. Tähän lukuun Oulussa on vielä matkaa, mutta hyvin olemme jo yli puolessa välissä”, osastonhoitaja Pirkko Nikula Oulun yliopistollisesta sairaalasta kertoo.

Vauvamyönteisyyssertifikaattia Oulun yliopistollinen sairaala ei vielä hae.

”Sertifikaattia haemme vasta sitten, kun saamme täysimetysluvut kohoamaan”, osastonhoitaja Tiina Kemppainen kertoo.

”Uudelleensynnyttäjät vaativat tuttipulloja”

Tampereen yliopistollisen sairaalan tilanne on vastaavanlainen. Henkilökunta tuntee lisämaidon imetykselle aiheuttamat haasteet, mutta toisinaan maitoa annetaan myös tapauksissa, joissa lisämaidon antaminen ei ole perusteltua.

”Täytämme lähes kaikki kriteerit. Tuttipulloja käytetään kuitenkin liikaa lähinnä äitien (uudelleensynnyttäjien) vaatimuksesta”, ylihoitaja Anne Kalvas Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kertoo.

Imetysluottamus on Suomessa alhainen

”Meillä vallitsee jonkinlainen epäuskon kulttuuri rintamaidon riittävyyteen. Kyseenalaistamista tapahtuu äitien ja hoitohenkilöstön keskuudessa”, Otronen summaa suomalaisten imetysluottamuksen puutetta.

Suomessa on ollut vahvat perinteet lisämaidon antamiselle. Vanhoista käytänteistä ei ole helppo päästä eroon etenkään, kun tapaa kannattelevat myös äitien pelot maidon riittämättömyydestä.

”Lisämaidon antamisesta eroon pääseminen vaatii henkilöstön koulutusta ja osin asennemuutostakin”, Otronen huomauttaa.

Suomi imetyksen kärkimaaksi

Haasteista huolimatta vauvamyönteisyys etenee vakaasti koko Suomessa.

”Tavoitteena on löytää uusia keinoja ja osaamista imetyksen tukemiseen tasapuolisesti kaikkialle Suomeen”, Otronen kertoo.

Uuden kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelman tavoitteena on juuri vauvamyönteisyyden edistäminen synnytyssairaaloissa ja tulevaisuudessa myös neuvoloissa.

Kenellä on sertifikaatti nyt – ja miltä näyttää tulevaisuus?

Vauvamyönteisyyssertifikaatti on myönnetty tällä hetkellä neljälle sairaalalle. Nämä sairaalat ovat:

  • Seinäjoki, 2017
  • Lohjan sairaala, 2015
  • Hyvinkään sairaala, 2015
  • Vaasan keskussairaala, 2013

Kätilöopiston sairaalalla oli vuonna 2015 hankittu vauvamyönteisyyssertifikaatti, mutta sairaala on lopettanut toimintansa.

Satakunnan keskussairaala on hakemassa sertifikaattia. Jorvin sairaalalla on jo sovittu auditointi alkuvuoteen. Myös Keski-Suomen keskussairaala harkitsee hakemista vuoden 2018 lopussa. Kaikki auditointiin tähtäävät sairaalat suoriutuvat oman ilmoituksensa mukaan moitteettomasti vauvamyönteisyyden kriteereistä.

Sertifikaatti pitää uusia viiden vuoden välein. Vauvamyönteisyysauditoinnista vastaava Kirsi Otronen suosittelee kuitenkin, että sertifikaatin uusinta-auditointi tehtäisiin jo aikaisemmin.

”Näyttää siltä, että uudelleen auditointi kannattaisi tehdä noin 3 vuoden välein. Uudelleen auditoinneissa on huomattu, että on vaatinut kovasti korjaavaa työtä palauttaa hyviä hoitokäytäntöjä, koska on lähdetty lipsumaan vanhoihin hoitokäytäntöihin takaisin”, Otronen kertoo.

Mitä mieltä olet artikkelista?