Viimeksi päivitetty 24.9.2025
Lapsivuodepsykoosi, vauva-ajan psykoosi ja äitiyspsykoosi tarkoittavat kaikki samaa tilaa, jossa synnyttäjä sairastuu psykoosiin 3–10 päivän sisällä synnytyksestä. Suomessa noin yksi tuhannesta synnyttäjästä sairastuu lapsivuodepsykoosiin, ja vakavuudestaan huolimatta toipumisennuste on hyvä.
Psykoosiin tarvitaan sairaalahoitoa, ja tärkeintä onkin hakeutua avun piiriin mahdollisimman pian. Useimmiten äiti ei itse ymmärrä olevansa psykoosissa, mutta tila voidaan tunnistaa esimerkiksi neuvolassa tai jo ennen äidin kotiutumista synnytyssairaalasta. Myös läheisten on tärkeää tunnistaa oireet, jotta apua voidaan saada pikimmiten.
Koska lapsivuodepsykoosi on kuitenkin huomattavasti harvinaisempi kuin synnytysmasennus, se saatetaan toisinaan sekoittaa siihen.
Mistä lapsivuodepsykoosi johtuu?
Synnytyksen jälkienne psykoositila voi johtua useista eri syistä: joskus laukaiseva tekijä on esimerkiksi äidin masennus, liian suuri henkinen kuormitus raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen, kauan jatkunut unettomuus tai sosiaalisen tuen puute. Suurin osa tapauksista on kuitenkin näyttänyt liittyvän synnyttäjän kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.
Mikäli synnyttäjä on sairastanut äitiyspsykoosin jo aiemmin, on riski uudelleensairastumiselle huomattavasti suurempi, jopa 29 %.
Lapsivuodepsykoosin oireet ja hoito
Vauva-ajan psykoosi oireilee yleensä ensin unettomuutena, ärtyisyytenä ja mielialavaihteluina. Myöhemmin voi ilmetä sekavuutta, keskittymis- ja muistiongelmia. Pahimmillaan äidillä voi olla erilaisia vauvaan liittyviä harhaluuloja, joiden seurauksena hän saattaa yrittää vahingoittaa itseään tai vauvaansa.
Mikäli äidillä esiintyy maanisia piirteitä, voivat oireet kestää kuukauden verran. Jos taas kyseessä ovat masennukseen viittaavia oireita, voi niiden kesto olla kahdesta kolmeen kuukautta.
Psykoosin hoidossa käytetään useimmiten mielialaa tasaavia ja rauhoittavia lääkkeitä. Vaikka psykoosiin sairastunutta äitiä ei voikaan jättää yksin vastuuseen lapsen hoidosta, yleensä lääkkeiden käyttö ei sulje imetystä pois.
Lapsivuodepsykoosia ei kuitenkaan kannata alkaa pelkäämään, sillä sairaalahoidon avulla äiti toipuu yleensä nopeasti ennalleen ja kykenee toimimaan jälleen normaalisti äitinä. Myös jälkihoito vauva-ajan psykoosin hoidossa on tärkeää, jotta äidille ei jää tapahtuneesta traumoja. Terveydenhuollon ammattilaisten tarjoaman avun lisäksi tukea voi hakea esimerkiksi Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:n järjestämistä vertaistukitapaamisista.
Lähteet: Terveyskirjasto, Duodecim
