Jodi on tärkeä rakennusaine sikiölle, ja siksi odottajan tulee saada sitä riittävästi. Pahimmillaan liian vähäinen jodin saanti voi johtaa sikiön kasvuhäiriöihin ja heikentää lapsen kognitiivista kehitystä. Hyviä jodin lähteitä ovat liha, kala, kananmuna sekä maitotuotteet.

Viimeksi päivitetty 18.1.2020

Raskausaikana on syytä kiinnittää erityishuomiota riittävään jodin saantiin. Jodi on tärkeä rakennusaine sikiön kehityksen ja kilpirauhasen toiminnan kannalta.

Raskaudenaikainen jodin puute voi pahimmillaan johtaa sikiön kasvuhäiriöihin ja hermoston kehityshäiriöihin. Lievempänä se voi haitata lapsen kognitiivista kehitystä ja heikentää myöhemmin koulussa tai työssä suoriutumista.

Jodia 175 mg päivässä

Raskausaikana jodia tulisi saada 175 mikrogrammaa päivässä. Jodia saa muun muassa lihasta, kalasta ja kananmunista sekä maitotuotteista. Suolan käyttöä ei pidä raskausaikanakaan lisätä, mutta suolana on hyvä käyttää jodioitua ruokasuolaa.

Apteekista saa raskausajalle suunnattuja monivitamiinivalmisteita, joiden päivittäinen annos sisältää 100-175 mikrogrammaa jodia. Näillä valmisteilla voi varmistaa suositusten mukaisen päivittäisen jodin saannin. Niitä voi käyttää jo raskauden suunnitteluvaiheessa.

Merilevät pannaan odotusajaksi

Jodia ei kuitenkaan ole syytä nauttia liikaa. Liiallinen raskausajan jodin saanti voi aiheuttaa vastasyntyneellä struuman eli kilpirauhasen suurentuman ja kilparauhasen vajaatoimintaa. Haitallisen paljon jodia voi saada esimerkiksi merilevästä ja ravintolisistä, ja siksi näitä ei tulisikaan nauttia raskausaikana.

Imetyksen aikana jodin päivittäinen saantisuositus on 200 mikrogrammaa. Jos odottavalla tai imettävällä äidillä on kilpirauhassairaus, jodin määrästä kannattaa keskustella hoitavan lääkärin kanssa.

Lähteet:
Turun yliopisto: Raskaustutkimus – raskaus, ravitsemus ja raskausdiabetes
HUS: Raskaus ja imetys: jodi
THL: Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille

Mitä mieltä olet artikkelista?