Lapsiperheessä sattuu ja tapahtuu. Kuinka onnettomuuksilta voi välttyä ja miten tapaturmatilanteessa tulisi toimia?

Viimeksi päivitetty 21.12.2010

  

Lasten tapaturmat sattuvat yleensä kotona. (kuva: iStockphoto)

Pieni lapsi on tapaturma-altis vipeltäjä. Lapsi löytää kekseliäästi yllättäviäkin vaaranpaikkoja, joita aikuiset eivät aina edes tule ajatelleeksi. Vaara vaanii useimmiten kotioloissa.

”Lasten tyypillisimmät tapaturmat ovat tukehtuminen, myrkytykset, palovammat sekä liikenneonnettomuudet”, kertoo Suomen Punaisen Ristin ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinne.


Vanhemman tehtävä on pyrkiä ehkäisemään vaaratilanteet.

”Koti kannattaa saneerata turvalliseksi lapselle. Tavallisimmat kodin tapaturmat ovat yleensä estettävissä”, Myllyrinne huomauttaa.


Rauhallisesti ja johdonmukaisesti

Jos lapsi kuitenkin ehtii vetää kiehuvat vedet päälleen, hörppää lattianpesuainetta tai joku muu onnettomuus osuu kohdalle, on ensiaputoimenpiteiden tuntemisesta suuri hyöty. Lapsille annettava ensiapu on pääpiirteittäin samanlaista kuin aikuisten ensiapu.

”Auttamistoimenpiteet eivät juurikaan eroa lasten ja aikuisten kohdalla, esimerkiksi verenvuoto tyrehdytetään sekä aikuisella että lapsella samalla tavalla vuotokohtaan painamalla. Jokaisen vanhemman ja isovanhemman olisi hyvä käydä 16 oppitunnin ensiapukurssi, jossa käydään läpi kaikki keskeisimmät ensiapua vaativat tilanteet ja harjoitellaan ensiavun antamista”, Myllyrinne suosittelee.

Elvytystilanteessa on toki otettava huomioon potilaan koko: vaikka periaate on sama, ei pientä vauvaa elvytetä samanlaisella voimalla kuin aikuista. Ilmaa puhalletaan vain henkäys ja painalluksiin käytetään kahta sormea koko käden sijaan.

Lapselle sattuva haveri on vanhemmalle usein ahdistava ja pelottavakin tilanne. Aikuisen tulisi pysyä rauhallisena, sillä oma pelko välittyy herkästi lapselle.

”Pieni lapsi ei välttämättä ymmärrä mistä auttamistilanteessa on kyse, hän ei ehkä pysy paikoillaan ja saattaa olla peloissaan. Mitä nuoremmasta avunsaajasta on kyse, sitä enemmän pitää miettiä kuinka aikuinen toimii auttajana rauhallisesti ja luotettavasti”, Myllyrinne painottaa.

Hätääntyminen ja jopa panikoituminen on Myllyrinteen mukaan kuitenkin hyvin inhimillistä. Sen välttämiseksi ensiapua kannattaa harjoitella etukäteen.

”Esimerkiksi elvytystä tulisi harjoitella noin puolen vuoden välein taitojen säilymiseksi. On myös hyvä suunnitella kotona tapaturmatilanteiden varalle toimintamalli, jotta tietää mitä tekee. Hätätilanteessa siitä voi olla apua”, hän sanoo.

Ensiapuohjeita:

Haavat

Tyrehdytä mahdollinen verenvuoto. Puhdista haavasta lika juoksevan, viileän veden alla. Sulje pienen viiltohaavan reunat vastakkain haavateipillä. Peitä haava suojasidoksella. Vie lapsi tarvittaessa lääkäriin. Vuotavat, syvät ja likaiset haavat kuuluvat aina lääkärin hoitoon.

Nenäverenvuoto

Laita lapsi istumaan etukumaraan asentoon. Jos lapsi osaa niistää, niistätä vuotava sierain tyhjäksi. Paina vuotavaa sierainta nenäluuta vasten noin 10–15 minuuttia. Voit panna nenän päälle jotakin kylmää. Jos verenvuoto ei lakkaa, vie lapsi lääkäriin.

Palovammat

Pientä palovammaa jäähdytetään viileällä vedellä kunnes kipu häviää. Pienen rakkulaisen palovamman voi peittää puhtaalla suojasiteellä tai palovammojen hoitoon tarkoitetulla erikoissiteellä. Lasten palovammat vaativat aina lääkärin hoitoa.

Myrkytys

Jos epäilet myrkytyksen mahdollisuutta, soita myrkytystietokeskukseen, puhelin (09) 471 977 (24h/vrk). Toimi myrkytystietokeskuksen ohjeiden mukaan. Kuvaile myrkytystietokeskukseen:

– Mitä on tapahtunut, mistä aineesta on kysymys
– Miten myrkky on joutunut kehoon (nielty, hengitetty, imeytynyt, pistetty)
– Minkä määrän autettava on niellyt
– Kuinka pitkä aika tapahtuneesta on kulunut

Älä okseta. Tarkkaile autettavan tilaa, ilmentyykö esim. pahoinvointia, vatsakipua, ripulia. Aseta tajuton kylkiasentoon, jos autettava menee elottomaksi, aloita elvytys.

Lapsen painelu-puhalluselvytys

Herättele tajutonta lasta puhuttelemalla ja ravistelemalla. Jos lapsi ei herää, soita hätänumeroon 112 välittömästi, jos paikalla on muita tai itse
voit soittaa muiden ensiaputoimenpiteiden ohessa. Muutoin yksin ollessasi
elvytä lasta ensin 1 minuutti ja tee hätäilmoitus heti tämän jälkeen.

Käännä lapsi selälleen, ja selvitä hengittääkö hän normaalisti?
Avaa hengitystie: Ojenna varovasti lapsen pää leuan kärjestä nostamalla ja toisella kädellä otsasta painamalla. Samalla katso, kuuntele ja tunnustele hengitystä.

Jos hengitys ei ole normaalia tai se puuttuu, puhalla 5 alkupuhallusta:
Avaa lapsen hengitystie. Aseta suusi tiukasti lapsen suun päälle (peitä
vauvan suu ja sieraimet omalla suullasi). Rauhallisesti puhalla ilmaa
lapsen keuhkoihin sen verran, että lapsen rintakehä nousee (liikkuu).
Puhalla yhteensä viisi kertaa.

Paina 30 kertaa: Aseta kämmenen tyviosa lapsen rintakehälle, rintalastan alaosalle. Paina käsivarsi suorana 30 kertaa siten, että rintalasta painuu selkeästi
kohtisuoraan alaspäin ja palautuu. Keskimääräinen painelutiheys on
100 kertaa minuutissa, eikä ylitä 120 kertaa minuutissa. Laske painelut
ääneen.

Puhalla 2 kertaa: Avaa lapsen hengitystie. Aseta suusi tiiviisti lapsen suun päälle, ja puhalla rauhallisesti ilmaa lapsen keuhkoihin. Puhalluksen aikana katso
rintakehän liikettä (nousee).Toista puhallus. Kahden puhalluksen kesto on 5 s.

Jatka lapsen elvytystä rytmillä 30:2 kunnes lapsi herää (liikkuu, avaa silmänsä ja hengittää normaalisti), ammattihenkilöt antavat luvan lopettaa tai voimasi loppuvat.

Lisää ensiapuohjeita eri tapaturmatilanteisiin Spr:n sivuilla. Ensiapuohjeet voi myös tilata kännykkään.

Teksti: Hanna Brockman

Lähde:
Spr


Lue myös:
Tenavaturvallinen koti
Lapsiperheen kasvit
Vaara vaanii leikkipuistossa
Ruuat väärään kurkkuun?

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliKotihoidontuki, äidin köyhyysloukku?
Seuraava artikkeliParas tuotto jälkikasvulle
JAA