Tanjalle, 22, vauvan syntymä oli täydellinen yllätys. Lue jutusta, minkälaista pyöritystä Tanja koki eri sairaaloissa ennen kun sai soman pikku pojan syliinsä.

Julkaistu 9.9.2013

”Menin lääkäriin ensimmäisen kerran, kun en ollut saanut pitkään aikaan kakattua. Olin kokeillut apteekista ostettavia lääkkeitä ummetukseen”, Tanja kertoo.

Tanja oli lääkärikäynnin aikoihin raskausviikolla 33.

”Lääkäri otti minulta kaikki mahdolliset kokeet. Niissä ei näkynyt mitään. Lääkäri paineli vatsaa ja totesi, että vatsassani on runsaasti ulostemassaa. Hän määräsi minulle ulostuslääkkeitä ja suolihuuhtelun”, Tanja sanoo.

Lue myös: Perätilasynnytys

Ohjeet eivät tuottaneet tulosta

”Viikon päästä aloin oksentaa rajusti. Tätä jatkui kolme päivää. Luulin, että kyseessä on normaali vatsatauti”, Tanja kertoo.

Tanjan tila heikkeni neljäntenä päivänä radikaalisti.

”Menetin näkökykyni. Lähdin veljeni kyydillä samalle lääkärille, joka tutki tilaani viikko sitten. Sieltä minut lähetettiin Meilahteen silmäklinikalle. Todettiin, että verkkokalvoni ovat irti ja verenpaineeni on hengenvaarallisen korkea”, Tanja sanoo.

Lue myös: Miten synnytys alkaa?

Raskaus selvisi lopulta virtsakokeella

Tanjan kiidätettiin toiseen sairaalaan perusteellisia kokeita varten.

”Minulta otettiin virtsanäyte muita kokeita varten. Kokeesta selvisi, että olen raskaana. Minut siirrettiin välittömästi Naistenklinikalle”, Tanja sanoo.

Tanjan todettiin olevan raskausviikolla 34+4. Hän kärsi pahasta raskausmyrkytyksestä.

”Minut vietiin hätäsektioon. Syntyi pienen pieni poika. Vauvalla oli painoa syntyessään 2235 grammaa”, Tanja kertoo.

Lue myös: Isä kätilöi vauvan maailmaan

Synnytys täydellinen yllätys

”Kuukautiset tulivat normaalisti läpi raskauden. Vauvamasua ei ollut ollenkaan. Vain muutama vatsamakkara”, Tanja kertoo.

Raskausoireet eivät myöskään paljastaneet raskautta.

”En kärsinyt raskauspahoinvoinnista. En myöskään tuntenut lapsen potkuja. Olin ehkä hieman väsyneempi, mutta se olisi voinut johtua muustakin”, Tanja sanoo.

Taljalle ei tullut mieleenkään raskaus, sillä hän oli hankkinut ihon alaisen ehkäisykapselin. Kapseli on luotettavimpia ehkäisymuotoja.

”Kun lääkäri poisti kapselin synnytyksen jälkeen, sain kuulla, että kapseli oli asennettu huonosti”, Tanja kertoo.

Tanja ehti erota lapsen isästä muutama kuukautta ennen synnytystä.

”Hänelle on kerrottu lapsesta, mutta hän ei ole tekemisissä meidän kanssamme”, Tanja kertoo.

Lue myös: Lapsi voi syntyä lapsivesipussissa

”Voiko tämä olla edes totta?” 

Tanjan ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa raskausajan edesottamuksista.

”En onneksi käynyt baareissa raskaana ollessani. Olen urheilullinen, enkä polta tupakkaa”, Tanja kiteyttää.

Vaikka Tanja joutui yllättäen yksinhuoltajan rooliin, hän on onnellinen tapahtuneesta.

”Aluksi mietin, että voiko tämä olla edes totta”, Tanja kertoo.

Unenomaiseen tilanteeseen tottuminen tapahtui kuitenkin yllättävän pian.

”Nyt meillä menee lapsen kanssa hyvin. Palasin töihin elokuussa ja poika aloitti päivähoidossa”, Tanja summaa elämäänsä.

Piiloraskaudet harvinaisia tapauksia

Raskaus antaa kuulua itsestään useilla tavoilla. Raskausmaha kasvaa, vauva potkii ja raskausvaivat jylläävät. Oireet eivät kuitenkaan tule kaikille yhtä voimakkaina. Niinpä joka vuosi useat synnyttäjät ovat autuaan tietämättömiä omasta tilastaan.

”Mahan koko riippuu äidin koosta ja muodosta. Joidenkin naisten lantioon ja vatsaonteloon raskaus piiloutuu hyvin. Pitkillä tai ylipainoisilla äideillä tämä on tyypillisempää”, ylilääkäri Marjaleena Setälä Päijät-Hämeen keskussairaalasta kertoo.

Piiloraskaudet eivät yleensä ole täysiaikaisia. Lapsetkin jäävät usein pienikokoisiksi kuten Tanjan tapauksessa kävi.

”On todella harvinaista, että täysaikaisena synnyttävä äiti ei tietäisi olevansa raskaana. Viikolle 30 saakka raskausmaha saattaa pysyä piilossa pitkillä tai ylipainoisilla odottajilla. Laihoilla lyhyemmillä äideillä raskausmaha näkyy jo selvästi vaatteiden läpi viikolla 20”, Setälä kertoo.

Tanjan tapauksessa ehkäisykapseli on lisännyt raskaudettomuuden tuntua.

”Kapseli on saattanut vaikuttaa niin, että odottajalla on ollut veristä vuotoa pitkin raskautta. Raskausviikon 20 jälkeen on todella harvinaista, että vuotoa esiintyisi”, Setälä huomauttaa.

Useista harvinaisista yhteensattumista huolimatta Päijät-Hämeen Keskussairaalassa synnyttää vuosittain naisia, jotka eivät ole tienneet olleensa raskaana.

”Meillä tällaisia synnyttäjiä on noin kerran vuodessa. Päijät-Hämeen keskussairaala hoitaa 2000 synnytystä vuodessa”, Setälä sanoo.

Mitä mieltä olet artikkelista?