Heräät päiväuniltasi tunnin–kahden päästä nukkumaanmenosta ja räväytät silmäsi auki. Alat välittömästi karjua ja huutaa täysin primitiivisellä tasolla, koska on tullut hiki ja nälkäkin kaiken lisäksi. Ehkä myös kakattaa.


Viimeksi päivitetty 13.11.2018

Pienen vauvan elämässä jokainen päivä on uusi ja erilainen. Kliseisesti sanottuna, vauva oppii joka päivä jotakin uutta ja tietotulvaa on mahdoton käsittää. Millaista olisi elää päivä vauvan elämää? Laitetaan silmät kiinni, hengitetään syvään ja unohdetaan arkiset murheet…


 


Ulkona nukkuminen

Oma lempiaiheeni on lasten nukuttaminen ulkona. Näin on aina ollut ja tulee aina olemaan, eikä kukaan kyseenalaista tätä tapaa. Johonkin ikävuoteen mennessä siirrytään sisälle sänkyyn nukkumaan ja päivittäiset unet vaunuissa jäävät.

Kuvittele nyt itsesi tilanteeseen, jossa sinua väsyttää kamalasti. Ihan todella, todella paljon. Silmät eivät tahdo pysyä auki, haukotuksia on mahdoton estää. Kirpeä syyssää on laskenut lämpötilaa ulkona, mennään melkein nollassa.

Päätät pukea kevyttoppavaatteet päälle ja mennä nukkumaan pihalle pienet nokkaunet omaan päiväunisänkyysi tai jättimäisiin vaunuihisi. Kiristät huppua, ettei kylmä viima palelluta korviasi. Avaat makuupussin, kömmit sen sisälle ja uni vie voiton sekunneissa. Heräät tunnin, kahden päästä ja räväytät silmäsi auki. Alat välittömästi karjua ja huutaa täysin primitiivisellä tasolla, koska on tullut hiki ja nälkäkin kaiken lisäksi. Ehkä myös kakattaa.

Ensimmäinen kylpy

Pitkä työviikko takana ja tekisi mieli laskea lämmin kylpy? Ehkä kokeilet samalla jotain uutta ihanaa kylpyvaahtoa ja laitat hämärään kylpyhuoneeseen muutaman tuikkukynttilän palamaan tunnelmaa luomaan? Vaan eipäs hätäillä! Nyt elät vauvan elämää ja on aika mennä ensimmäiseen kylpyysi!

Muovinen amme lepää kylpyhuoneen lattialla ja siihen lasketaan vettä. Kylpyhuoneen spottivalojen alla ihosi näyttää kelmeältä ja verisuonesi näkyvät selvästi. Alaston vartalosi nostetaan lattialla odottavaan ammeeseen. Ammeeseen on ripoteltu kumiankkoja, laivoja ja muovikaloja. Huomaat pian olevasi kaiken tuon krääsän keskellä ja päähäsi valellaan vettä. Vanhempasi ihastelevat sinua ja haluavat vuorotellen pidellä sinua vedessä.

Kumiankka lähestyy uhkaavasti ja värikkäät laivat ovat saartaneet sinut.

 Tunnet olosi hieman vaivaantuneeksi, kun vanhempasi ovat kasvot omissa kasvoissasi kiinni koko pesu-urakan ajan. He lepertelevät, lässyttävät eivätkä ole hetkeäkään hiljaa. Yhtäkkiä kirkas valo sokaisee silmiäsi. Uudestaan ja uudestaan. Sinua hermostuttaa, vääntelehdit ja koitat väistää tuota hirveää valoilmiötä. Se on kamera. Toisen kasvattajasi käsissä. 

Seuraavaan päivään mennessä koko sosiaalinen media on nähnyt sinut alastomana kylpemässä, päänuppi punaisena itkemisestä. Samat kuvat on kierrätetty sukulaisilla ja naapureilla. Se oli semmoinen kylpyreissu se.

Ummikkona ulkomailla

Kuvittele, että kukaan ei ymmärrä sinua, ei verbaalisesti eikä nonverbaalisesti. Ihmiset ympärilläsi puhuvat omaa kieltään, josta et käsitä puolta tavuakaan. Sinusta tuntuu siltä, että olisit ummikkona ulkomailla.

 Makaat kaupassa vaunuissa. Loisteputkilamput katossa vilisevät silmissä. Vähän voisi väsyttää, mutta lamput ovat niin kiinnostavia, että ne pitävät sinut hereillä.

Vauhti hidastuu ja vaunut pysähtyvät. Vieraat kasvot pomppaavat eteesi. Aivan liian lähelle. Ne kasvot ovat noin kolmen sentin päässä omistasi. Haistat vieraan ihmisen hengityksen ja näet, missä hampaissa on amalgaamia ja missä ei.

”Voi, voi, voi, AAA MIKÄ VAAVI, tui, tui, tui! Voi miten IHANA POIKA vai ONKO SE TYTTÖ?”, vieras molottaa sadan desibelin voimakkuudella pää vaunuissasi.

Sinua alkaa vähän ahdistaa. Imaiset alahuultasi ja pyörittelet päätäsi. Ääni väristen koitat hätyyttää vierasta pois. Loppujen lopuksi kiljut kuin katupora.

”Onko sillä kakki vaipassa? Tai pisu? Tissiä varmaan haluaa”, vieras arvuuttelee kaikkitietävästi.

”MISSÄ ON MINUN HENKILÖKOHTAINEN TILANI? MENE POIS, SINÄ VALKOSIPULILTA HAISEVA IHMISPOLO!”, huudat hädissäsi.

Tai luulet huutavasi. Ulosantisi on tätä luokkaa: ”BYYYYYYYYYYYÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄHHHHHHH!!!”

PS. Kirjoittaja on raskausviikolla 22 ja hänen aivotoimintansa vastaa tällä hetkellä ameebaa. Kirjoittajan mielestä tällä hetkellä omat jutut naurattavat parhaiten ja päivät kuluvatkin kylkiasennossa omille jutuille hekotellen. Hengitä siis syvään ja koita hymyillä kohteliaasti.

PPS. Ajatusleikki kukkuu-leikistä on myös kutkuttava. Otat rennosti sohvalla ja vieressä joku uppo-outo karvainen setä karjuu ”KUKKUU!” lakana naamalla, paljastaen kasvonsa välillä.

Kaikkea kolme
Ruudun toisella puolella on esikoisiaan odottava pirkanmaalainen nuori nainen, Jutta. Ikuinen Peter Pan -syndrooma siivittää elämää, ja elämänviisaudet on opittu Peppi Pitkätossulta. Roisia huumoria, aitoja tunteita, loppumatonta huolta kaikista maailman ihmisistä ja opettelua kolmoselämään – sellaista täältä löytää.
Lue kaikki blogikirjoitukset: https://www.vau.fi/blogit/kaikkea-kolme
Seuraa instagramissa: @kaikkeakolme

Lisää Kaikkea kolme -blogikirjoituksia:

Muita tämän lukeneita kiinnostivat myös:

Mitä mieltä olet artikkelista?