Kun taaperoa kiukuttaa, vanhemmat saattavat reagoida jättämällä uhmakohtauksen huomioimatta. Pientä kiukkupussia ei kuitenkaan saisi jättää selviämään tunnemyrskystä yksin. Lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen selittää, miksi.

Viimeksi päivitetty 9.5.2016

Taaperon kiukku on todellinen ja vahva tunne, jota pieni lapsi ei pysty itse kontrolloimaan. Taaperolla ei ole vielä samanlaisia tunnetaitoja kuin aikuisella. Niinpä väärän mallinen voileipä voi aiheuttaa valtavan tunnekuohun.

Mitä nuorempi lapsi, sitä tärkeämpää on, että aikuinen on hänen tukenaan. Käytännössä tukeminen tarkoittaa seuraavia asioita:

  • lapsen tunteiden ymmärtämistä ei ainoastaan järkeilemällä vaan myös empaattisesti tuntemalla
  • tunteiden sanoittamista
  • tarvittaessa huomion ohjaamista johonkin toiseen teemaan

Sanoittamalla autat hallitsemaan tunteita

Kun vanhempi näkee lapsen ahdingon, hän voi alkaa arvailla syitä:

”Huomaan, että sinulla on paha olla. Onkohan nälkä? Haluatko syliin? Taaperon kanssa ei ole aina itsestään selvää, mistä on kysymys”, lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen sanoo.

Vanhempi käyttää omaa empatiakykyään ja omia tunteitaan paikantamaan lapsen pahaa oloa.

”Ensimmäinen vaihe on etsiä taaperon tunteen syy. Tämän jälkeen lasta autetaan säätelemään sitä. Puhutaan ja nimetään, miksi lapsella on paha olo. Auttaisiko asiaa, jos vaikka söisi voileivän tai ottaisi villatakin pois päältä”, Tamminen sanoo.

Ole johdonmukainen

Entä jos taapero vaatii kolmiovoileipää saadessaan neliskanttisen leivän?

Kiukun ja uhman taustalla on usein tunteita, joita aikuinen voi helposti ymmärtää. On helppo ymmärtää lapsen halu olla lähellä tai lapsen tarve tulla huomatuksi. Negatiivisten tunteiden syy ei aina ole yhtä ymmärrettävä. Taustalla voi olla mitä tahansa.

Lapsi ei vielä tiedosta maailmassa olevia rajoitteita. Vanhemman tehtävä on toimia lapsen peilinä.

”On hyvä opetella syömään eri muotoisia leipiä, siksi lapsen vaatimukseen ei tarvitse suostua. Uhmaikäisille on kuitenkin hyvä antaa periksi asioissa, joiden kieltämiselle ei ole hyvää syytä. Näin opetellaan oman tahdon käyttöä”, Tamminen sanoo.

Leipäasiassa pitää kuitenkin olla johdonmukainen. Jos lapsi saa välillä tahtonsa läpi ja välillä ei, hän jatkaa kiukuttelua leivän muodosta.

Älä rankaise negatiivisista tunteista!

Taapero ei kiukuttele siksi, että hän haluaisi olla ilkeä. Uhmaava taapero ei tarkoituksella kiusaa vanhempiaan.

”Syystä tai toisesta lapsi ei ole vielä oppinut parempia keinoja etsiä, mitä hän haluaa: huomiota, hellyyttä tai lohdutusta. Vanhempien tehtävä on opettaa lapselle toisenlaisia keinoja”, Tamminen kertoo.

On ongelmallista, jos kiukuttelusta tai uhmaamisesta rangaistaan. Jos lapsen tunnetta ei ymmärretä, lapsi todennäköisesti jatkaa kiukuttelua, sillä hän ei opi tunteiden säätelyä. Rankaisemiseen tai räyhäämiseen sortunut vanhempi onkin todennäköisesti itse tunnekuohun vallassa.

”Aikuisuus tarkoittaa sitä, että pystyy kontrolloimaan omaa käytöstään. Miten voi opettaa lapselle tunteiden hallintaa, jos ei itse siihen pysty?” Tamminen kysyy.

Luo yhteys

  • Vietä mahdollisimman paljon aikaa taaperon kanssa. Hyvän yhteyden luomiseksi tarvitaan tarpeeksi yhdessä vietettyä aikaa.
  • Mitä empaattisemmin suhtaudut taaperoon, sitä empaattisemmaksi tämä oppii ja sitä empaattisemmin hän kohtelee myös sinua.
  • Muista asettaa taaperolle rajat. Jos taapero saa kiukuttelemalla tahtonsa läpi, hän oppii tämän nopeasti ja jatkaa uhmaamista ja kiukuttelua.

Nämä lisäävät kiukuttelua

  • Jos olet poissaoleva ja jätät kaiken kiukkuamisen huomioimatta, lapsi ei saa kaipaamaansa huomiota ja saattaa vaatia sitä kiukkuamalla yhä enemmän.
  • Jos toimit lapsen tahdon toteuttajana, lapsi oppii nopeasti vaatimaan asioita kiukuttelemalla. Tilanne on haastava, sillä lapsi joutuu todennäköisesti hankaluuksiin toimiessaan muiden aikuisten ja lasten kanssa.
  • Jos rankaiset kiukuttelusta, et opeta lasta säätelemään tunteitaan. Näin lapsen kiukuttelu ja negatiivinen käyttäytyminen lisääntyy.
Mitä mieltä olet artikkelista?