Viimeksi päivitetty 15.1.2026
Lapsen saaminen yksin voi olla kauan harkittu päätös tai odottamaton yllätys. Taustalla voi olla haave itsellisestä äitiydestä, mutta myös lyhyt suhde, raskausaikana tapahtunut ero tai puolison menehtyminen. Raskausajassa voikin olla iloa, surua tai hämmennystä – tai kaikkia tunteita sekaisin.
Omista oikeuksistaan ja tukipalveluiden mahdollisuuksista on hyvä ottaa selvää jo raskausaikana, jotta lapsen syntymän jälkeen voi keskittyä täysillä vauva-arkeen.
Näin valmistaudut tulevaan
Mieti, haluaisitko odotusajaksi tukihenkilön, jonka kanssa käydä läpi raskausaikaan ja synnytykseen liittyviä asioita, ja joka voi halutessasi tulla mukaan myös synnytykseen. Tukihenkilö voi olla koulutettu doula, ystävä tai muu läheinen.
Pohdi isäkysymystä jo odotusaikana, sillä jossakin vaiheessa lapsi tulee kysymään isästään. Tällöin on hyvä vastata totuudenmukaisesti lapsen ikätaso huomioiden, jottei puhumattomuus tekisi asiasta taakkaa lapselle. Isäkysymyksen pohtiminen ja kysymyksiin valmistautuminen auttaa asian käsittelyssä. Avuksi käsittelyyn voi ottaa erilaisia perhemuotoja käsitteleviä kirjoja.
Ota mieltäsi askarruttavat asiat rohkeasti puheeksi neuvolassa. Kysy myös saatavilla olevista järjestöjen ja seurakunnan tukipalveluista yhden vanhemman perheille.
Pohdi käytännön asioita arjessa. Millaisia tukiverkkoja ympärilläsi on? Jos vaikkapa sairastut, pystyykö joku käymään esimerkiksi kaupassa tai hoitamaan hetken aikaa lasta? Joskus parhaimmat tukiverkot syntyvät vasta lapsen syntyessä; muihin vanhempiin tutustuminen voi johtaa läheisiin ystävyyssuhteisiin, joissa toisia autetaan myös tavallisessa arjessa.
Artikkeli jatkuu
Näihin olet oikeutettu
Lapsen saaminen yksin oikeuttaa lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen, joka on noin 73 euroa kuukaudessa. Yksinhuoltaja saa Kelalta myös elatustukea, joka on vuonna 2025 198,13 euroa kuukaudessa yhtä lasta kohden.
Kysy neuvolasta erillisiä yksinodottajien perhevalmennuksia, jos kotikuntasi järjestää sellaisia.
Voit liittyä järjestöihin, joista löydät tukea esimerkiksi tapaamisten tai puhelinkeskusteluiden muodossa. Näitä ovat esimerkiksi Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
Täältä löydät vertaistukea
Vertaistukea voi löytyä erilaisten järjestöjen tai vaikkapa seurakunnan kautta. Esimerkiksi Yhden Vanhemman Perheiden Liitto järjestää 1–2 kertaa vuodessa yksin lasta odottavien ja vastikään yksin lapsen saaneiden Leija-verkkoryhmän.
Jos neuvolasi tarjoaa yhden vanhemman perhevalmennuksia, voit saada vertaistukea muista valmennuksen osallistujista.
Perhekahvilat ja muut lapsiperheille suunnatut tapahtumat eivät ole vain ydinperheitä varten, vaan niihin kannattaa rohkeasti mennä tutustumaan ihmisiin. Vertaistukea voi löytyä sieltäkin, mistä sitä ei osaisi odottaa saavansa. Lapsen saaminen yksin ei tarkoita lapsen kasvattamista yksin!
Täältä saat apua arkeen
Neuvolan kautta voit päästä lapsiperheiden kotipalvelun tarjoaman lyhytaikaisen avun piiriin. Apu voi olla lapsen hoitoon liittyvää tai esimerkiksi ruuanlaitto- tai siivousapua. Apu on lähtökohtaisesti aina maksullista, mutta perheen tulot vaikuttavat maksun suuruuteen. Lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään hyvinvointialueen omana toimintana, ostopalveluna tai palvelusetelillä.
Seurakunnat järjestävät LapsiArkki-ryhmiä, jotka tarjoavat lastenhoitoapua ja yksilötukea yhden vanhemman perheiden arkeen.
Kysy neuvolasta, onko paikkakunnallasi järjestöjä, jotka tarjoavat tukitoimia yksinhuoltajille. Kannattaa myös itse ottaa yhteyttä paikallisten järjestöjen ja seurakunnan työntekijöihin ja selvittää, millaisia palveluja on tarjolla lapsiperheille ja yksinhuoltajille.
Näin helpotat itse omaa arkeasi
Älä epäröi pyytää apua läheisiltäsi ja neuvolasta. Avun kartoitus kannattaa aloittaa jo odotusaikana, sillä lapsen synnyttyä ja uudesta arjesta stressaantuneena ja väsyneenä tukipalveluiden etsiminen voi tuntua ylivoimaiselta.
Pidä huolta itseäsi, vaikka arki kiristäisi äärirajoille. Pienen lapsen kanssa omat tarpeet jäävät helposti taka-alalle, mutta vanhemman olo heijastuu väistämättä myös lapseen. Pienetkin hetket oman hyvinvoinnin eteen tukevat jaksamista – ja sitä kautta myös lapsen arkea.
Ole armollinen itsellesi. Etenkin loppuraskaus ja pikkuvauva-aika voivat olla raskaita niillekin perheille, joissa vanhempia on kaksi. Yhden vanhemman perheissä arki voi olla ajoittain vielä kuormittavampaa. Kodin ei tarvitse olla puhtauttaan kiiltävä – pääasia on, että sen asukkaat voivat hyvin.
Yksi vanhempi riittää
Yksinodottajan olisi tärkeä pystyä myös nauttimaan raskausajasta eikä liikaa huolehtia tulevaa. Yhden Vanhemman Perheiden Liiton puheenjohtaja Susanna Kavonius muistuttaa, että tutkimusten mukaan yksi vanhempi on lapsen kasvun ja kehityksen turvaajana täysin riittävä.
”Useampi Leija-ryhmiimme osallistunut äiti on todennut, että vaikka raskasta välillä olisikin, ei päivääkään vaihtaisi pois. Asioilla on aina kääntöpuoli, ja moni on sanonut, että on ihanaa, kun lapsi on ikioma. Yleensä lapsesta ja vanhemmasta tuleekin melko hyvä tiimi, joka ei rinnalleen muuta kaipaakaan.”
Lähteet:
