Lapset ovat syntymästään saakka kiinnostuneita siitä, mitä heidän ympärillään tapahtuu. Vuorovaikutus toisten kanssa on ensiarvoisen tärkeää vauvan kehitykselle, sillä sen avulla hän oppii tutustumaan sekä itseensä että ympäristöönsä.
[Lue lisää]
Uni on pienten lasten vanhempien kestopuheenaihe. Toiset tuskailevat rikkinäisten öiden kanssa ja toiset kerskailevat, kuinka heillä nukutaan täysiä öitä.
[Lue lisää]
Eroahdistus iskee joihinkin vauvoihin kovemmin kuin toisiin, mutta useimmat kokevat sitä jossain vaiheessa.
[Lue lisää]
Kun lapsi syntyy, hän saapuu aivan uuteen maailmaan. Kohdussa oli lämmintä, pimeää, pehmeää ja turvallisen rajallista. Nyt ympärillä on häntä koskettelevia ihmisiä, kirkkaita valoja, uusia ääniä, makuja ja materiaaleja.
[Lue lisää]
Vastasyntyneellä on monia refleksejä, heijasteita. Ensimmäisten 3—6 kuukauden aikana useimmat näistä varhaisheijasteista katoavat, kun lapsen keskushermosto ja tahdonalaiset liikkeet kehittyvät.
[Lue lisää]
Jo ensimmäisestä elinpäivästään alkaen lapsi on valmis leikkiin ja yhteispeliin. Lapset käsittelevät maailmaa leikkien ja leikin kautta he ovat vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
[Lue lisää]
Miten vauva aistii maailmaa? Vastasyntyneen aisteista hajuaisti on kehittynein, kuuloaisti taas melko kehittymätön.Vauva oppii pian syntymän jälkeen tunnistamaan häntä eniten hoitavien kosketuksen.
[Lue lisää]
Hitaasti vauvana kasvavat pärjäävät mm. päättely- ja hahmotuskykyä mittaavissa testeissä huonommin kuin reippaammin kasvavat ikätoverit, vaikka he olisivat syntyneet täysiaikaisina.
[Lue lisää]
Vaippaihottumaan tepsii yleensä kotikonstit. Jos oireet kuitenkin jatkuvat, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin.
[Lue lisää]
Vatsallaan vietetty aika on tärkeää vauvan motoriselle kehitykselle, fysioterapeutit muistuttavat. Liian yksipuolisesti selinmakuuasennossa vietetty aika voi vaikuttaa myös vauvan pään muotoon.
[Lue lisää]
Viiden kuukauden ikäisinä vauvat katsovat neutraaleja ja pelästyneitä kasvoja yhtä pitkään, mutta pari kuukautta myöhemmin pelästynyttä ilmettä katsotaan kauemmin.
[Lue lisää]
Mittaamista, punnitsemista ja keskustelua. Tällaista on neuvolassa lapsen syntymän jälkeen.
[Lue lisää]
Kirjassa Moby Dick nuori Ismael haluaa välttämättä nähdä maailman merellisen osan.
[Lue lisää]
Miten pienet lapset oikeastaan kokevat musiikin? Miksi syntymättömälle lapselle kannattaa laulaa? Musiikkikasvatusta tutkinut Kaarina Marjanen kertoo lapsen ja musiikin suhteesta.
[Lue lisää]
Vauvahieronta auttaa vatsakipuihin, poistaa lihasjännitystä ja parantaa unen laatua. Vauva myös nauttii hieronnasta, sillä se tuo lapselle läheisyyttä ja lohtua.
[Lue lisää]
Suositus nukuttaa vauvoja selällään on vähentänyt kätkytkuolemia dramaattisesti 1980-luvun lopusta.
[Lue lisää]
Nyt se on tapahtunut: raskaus on ohi, lapsesta on tullut todellisuutta ja tutustuminen uuteen perheenjäseneen voi alkaa.
[Lue lisää]
Kaikki lapset eivät viihdy kohdussa täysaikaiseksi asti. Toisilla vauvoilla on liiankin kiire syntyä. Keskoseksi määritellään lapsi, joka syntyy viikkojen 22 ja 38 välillä.
[Lue lisää]
Vastasyntyneen napatynkää hoidetaan ahkeralla puhdistamisella. Tyngän irtoamisen jälkeen napa pidetään kuivana ja puhtaana varsinkin kylvetyksen jälkeen.
[Lue lisää]
Tutti on kiva. Se poistaa surun ja lohduttaa.. Ei ihme, etteivät aikuiset jaksa aina taistella näin käyttökelpoista välinettä vastaan, vaikka pitkällisellä tutin imemisellä on todettu olevan haittavaikutuksia.
[Lue lisää]
Usein sanotaan, ettei alle yksivuotiasta lasta saisi ottaa saunaan. Mutta entäpä jos lapsi pitää löylyistä? Voiko lapsen viedä silloin saunaan?
[Lue lisää]
Vauvan huomiotta jättäminen hädän hetkellä jättää pysyviä vaurioita lapsen kehitykseen. Lukuisilla paniikkikokemuksilla on pitkät seuraukset aikuisiälle saakka.
[Lue lisää]
Itkuissa on eroja. Uuden tutkimuksen mukaan ranskalaisvauvat itkevät eri melodian mukaan kuin saksalaisvauvat.
[Lue lisää]
Lapsen pituuskasvu kirjataan ensin neuvolassa ja myöhemmin koulussa kasvukäyrälle. Käyrä välittää tärkeää tietoa siitä, miten lapsen kasvu missäkin ikävaiheessa sujunut.
[Lue lisää]
Lapset oppivat kävelemään noin yhden vuoden kieppeillä. Sitä edeltää suojaheijasteiden kehittyminen.
[Lue lisää]
Harva muistaa ensiaskeliaan. Syy tähän piilee aivoissa. Vauvojen aivot eivät ole kehittyneet säilömään pitkäkestoisia muistoja – ainakaan kovin hyvin.
[Lue lisää]
Lastentautien professori Leo Dunkelin tutkimusryhmä on laatinut uuden perustan kasvukäyrille. Muutos tuli tarpeeseen, sillä vanhat käyrät eivät kuvaa nykylasten reipasta kasvutahtia. Päivitetyt käyrät on tarkoitus ottaa käyttöön tämän vuoden aikana.
[Lue lisää]
Kun vauva vierastaa, voivat vanhemmat olla tyytyväisiä. Jutusta selviää miksi.
[Lue lisää]
Uuvuttaako ainainen vaipparalli? Vessahätäviestinnän avulla
[Lue lisää]
Kaiken ikäiset haukottelevat. Jopa sikiöiden on havaittu haukottelevan. Haukotukset tarttuvat kuitenkin vasta myöhemmällä iällä, todisti yhdysvaltalainen tutkimus.
[Lue lisää]
On pitkään arvuuteltu, hyötyykö lapsen kehitys vauvauinnista. Nyt asia on tutkittu. Vauvauinti nopeuttaa tasapainon kehitystä, esittää tuore tutkimus.
[Lue lisää]
Koliikkia, vatsanväänteitä, itkua ja unihäiriöitä. Kiusallisia pikkuvauvojen vaivoja, joihin vanhemmat toivovat pikaista helpotusta. Moni on saanut oireisiin apua vauvojen vyöhyketerapiasta.
[Lue lisää]
Yksivuotiaana lapselle avautuu aivan uusi maailma kielen oppimisen ja liikunnanvapauden myötä. Kehittyessään sekä kielellisesti että fyysisesti lapsi saa uusia taitoja, jotka helpottavat ympäristön tutkimista.
[Lue lisää]
Yhdysvalloista Suomeen rantautunut vauvaviittomakieli tukee lapsen kehitystä. Tutkimukset esittävät, että viittominen nopeuttaa puhumaan oppimista sekä laajentaa sanavarastoa.
[Lue lisää]
Musiikilla on yllättäviä vaikutuksia ihmiseen. Mozartin kuuntelu ei kasvata järkeä, mutta saa keskoset kasvamaan, väittää uusi tutkimus.
[Lue lisää]
Kun pieni vauva katsoo suoraan silmiin ja väläyttää ensimmäisen hymynsä, ovat äiti ja isä hurmiossa. Katsokaa, meidän vauva hymyilee!
[Lue lisää]
Lapsi saa ensimmäiset elämykset ja kokemukset kehonsa kautta. Toisin sanoen lapsi käyttää kehoa ja eri aisteja ympäristön tulkitsemiseen ja suhteuttamiseen.
[Lue lisää]
Vauva alkaa opetella yhtä tärkeimmistä taidoista – vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa – heti syntymästään lähtien.
[Lue lisää]
Yhdysvaltalaistutkijat ovat mahdollisesti selvittäneet, miksi vauvojen nukkumatottumukset vaihtelevat päivästä toiseen. Taustalla saattavat olla kasvupyrähdykset, joiden aikana vauva nukkuu enemmän.
[Lue lisää]
Suolavesi, järvivesi, kloorivesi. Kesä on kylpemistä varten. Mutta miten vauvan iho kestää uimista erilaisissa vesissä? Ihotautilääkäri Sanna Poikonen vastaa.
[Lue lisää]
Hyvin pienikokoisina syntyneet lapset kohtaavat monia terveysongelmia elämänsä aikana. Ongelmien suuruus ja luonne kuitenkin vaihtelevat sen mukaan kysytäänkö asiasta lapselta vai vanhemmilta.
[Lue lisää]
Autismin ja hyvin alhaisen syntymäpainon väliltä on löydetty yhteys. Pikkukeskosilla autismia saattaa esiintyä jopa viisi kertaa enemmän kuin normaalipainoisina syntyneillä.
[Lue lisää]
Äidin ja kolmen kuukauden ikäisten vauvojen sydämet alkoivat sykkiä samaa tahtia millisekuntien tarkkuudella, kun äiti ja vauva kommunikoivat keskenään.
[Lue lisää]