Lapsen masennus liittyy useimmiten perheenjäsenten välisen vuorovaikutuksen ongelmiin. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi merkitys vanhemman ja lapsen välisellä vuorovaikutuksella on lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille.

Viimeksi päivitetty 28.10.2022

”Alle kolmevuotiaan lapsen masennusta ei voi voi verrata suoraan aikuisen masennukseen. Pienten lasten tuntemukset ovat tiukasti sidottu kehitysvaiheeseen”, varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti Hanna Manninen kertoo.


 


Määritelmävaikeuden vuoksi masennusdiagnoosia ei välttämättä anneta, vaikka lapsi antaisi merkkejä masennuksesta.

”Lapsen masennus voi oireilla esimerkiksi syömisongelmina, unihäiriöinä, väsymyksenä, huonovointisuutena ja kehityksen hitautena”, Manninen kuvaa.

Mistä lapsen masennus johtuu?

”Pienen lapsen masennus kytkeytyy aina vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi merkitys vanhemman ja lapsen välisellä vuorovaikutuksella on lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille”, Manninen kertoo.

Vanhemman vuorovaikutus lapsen kanssa saattaa takkuilla monesta syystä.

”Lapsi voi olla sairas tai vammainen, ja vanhempi ei osaa reagoida lapsen hätään. Voi olla kyse myös vanhempien omasta lapsuudesta. Lapsen syntymä voi laukaista vanhemmassa negatiivisia lapsuusmuistoja, jotka saattavat hankaloittaa vanhemmuutta. Perhettä saattaa myös kuormittaa esimerkiksi alkoholiongelma tai vanhemman oma masennus”, Manninen kertoo.

Lapsen ja vanhemman vuorovaikutusongelmat aiheuttavat usein noidankehän.

”Tyypillinen vuorovaikutushäiriö ylläpitää itse itseään. Tyytymättömyys aiheuttaa lisää tyytymättömyyttä niin lapsessa kuin vanhemmissa, eikä tilanne korjaudu itsestään”, Manninen sanoo.

Ongelmat pintaan kouluiässä

Masennuksen varjostama varhainen kasvu näkyy erinäisinä kehitysongelmina lapsen myöhemmässä elämässä. Ongelmat nousevat usein pintaan kouluiässä.

”Lapsi ei välttämättä sopeudu ryhmään eikä hän osaa huolehtia koulutehtävistään. Hänellä voi olla ongelmia vuorovaikutuksessa ikätovereiden kanssa. Masennus voi myös näkyä väsymyksenä, apaattisuutena tai itsetuhoisuutena”, Manninen sanoo.

Myös vaikeat sairaalaan vievät psyykkiset sairaudet ovat mahdollisia seurauksia varsinkin, jos masennus ja vuorovaikutusongelmat ovat seuranneet lasta vauvaiästä lähtien.

”Seuraukset voivat olla todella vakavat, sikäli kun onni ja elämän ilo on kytketty vuorovaikutukseen, toisten ihmisten kanssa toimimiseen”, Manninen sanoo.

Ennustaminen on tosin vaikeaa.

”Psyykkisen kehityksen osalta ei ole olemassa mitään varmuudella tiedettyä kehityskulkua, koska niin monenlaiset erilaiset tekijät vaikuttavat siihen, miten yksilön kehitys etenee”, Manninen sanoo.

Hoidon alussa keskitytään oireiden lievittämiseen

Lapsen hoidon suunnittelussa on otettava huomioon monia eri tekijöitä: Minkä ikäinen lapsi on? Kuinka vakavasta masennuksesta on kysymys? Mitkä asiat lapsen elämässä toimivat suojaavina tekijöinä, mitkä taas riskiä lisäävinä?

Hoitoon tarvitaan joka tapauksessa vankkaa ammatillista osaamista, kärsivällisyyttä – ja yleensä hoidon piiriin on saatava koko perhe. Alle murrosikäisten kohdalla perhe on mukana aina.

Masennuksen akuutissa vaiheessa tärkeintä on oireiden lievittämiseen ja toimintakyvyn parantumiseen keskittyminen. Sen jälkeen keskitytään masennuksen taustalla vaikuttavien syiden löytämiseen ja korjaamiseen. Hoidon tavoitteena on myös estää masennuksen uusiutuminen.

Terapia hoidon ytimessä, lääkkeitä määrätään lapsille vain harvoin

Lapsen masennuksen hoidossa käytetään näyttöön perustuvia hoitomuotoja. Lasten kohdalla käytetään ensisijaisesti erilaisia psykoterapeuttisia lähestymistapoja, kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja perheterapiaa.

Lääkkeillä alle murrosikäisten lasten masennusta hoidetaan vain erityisen vaikeissa tapauksissa, sillä masennuslääkkeiden pitkäaikaisvaikutukset lapsilla tunnetaan huonosti.

Lähde: Duodecim

Lue lisää masennuksesta:

Mitä mieltä olet artikkelista?