Kun lapselle ilmestyy ihottumaa, alkaa monivaiheinen tarkkailuaika. Pyritään selvittämään, mikä oireet on aiheuttanut: uusi pesuainemerkki, ruoka-aineallergia, virusinfektio vai jopa stressi. Oireiden tunnistaminen allergiaksi vaatii pitkäjänteistä ja sinnikästä seurantaa.

Viimeksi päivitetty 8.4.2019

Lapsen oireiden tunnistaminen allergiaksi vaatii usein tarkkuutta ja pitkäjänteisyyttä, sillä allergia-altistumisen ja siitä johtuvan oireilun välisen yhteyden tunnistaminen on toisinaan vaikeaa. Erityisesti vauvan kohdalla allergian tunnistaminen on hankalaa, sillä vauvan ruoka-aineallergian oireiden kirjo voi olla moninainen: ihottuma tai kutina, suolisto-oireet, yölevottomuus tai huono painonnousu.

Allergiaoireiden tunnistaminen voi olla vaikeaa senkin vuoksi, että allergiset oireet ilmenevät eri tavoin ja eri puolilla kehoa. Oireiden tunnistaminen nimenomaan allergian aiheuttamiksi yliherkkyysoireiksi edellyttää tarkkuutta ja pitkäjänteisyyttä niin vanhemmilta kuin allergiaa hoitavilta ammattilaisilta.

”Hoitavalta henkilöstöltä vaaditaan laajaa kokemusta, koska vauvat ja pienet lapset eivät itse osaa kertoa oireistaan”, kuvailee Mehiläinen Porvoon Lääkärikeskuksen lastentautien erikoislääkäri Liisa Winter.

Ihottumaa muistakin syistä

Lapset voivat saada ihottumia myös muista syistä kuin allergioista. Esimerkiksi virusinfektiot ja jopa stressi saattavat aiheuttaa monenlaisia iho-oireita. Atooppinen iho-oireilukaan ei ole aina allergiaa.

”Joku voi kärsiä atooppisesta iho-oireilusta myös ilman todennettua allergiaa. Atopiataipumus on kuitenkin riskitekijä allergioiden puhkeamisessa”, tarkentaa Winter.

Lapsuusiän allergiat ovat muuttuva kokonaisuus. Usein lapsen allergiaoireet väistyvät aikuisikään mennessä ja ruoka-aineallergiatkin vähenevät useimmiten ennen kouluun menoa. Siitepölyallergiat sen sijaan saattavat alkaa leikki-iässä, mutta toisinaan ne ilmenevät vasta murrosiässä. Allergialapselle voi kehittyä myös allerginen astma, jonka ennuste on kuitenkin hyvä.

Hoitovastuu aina aikuisella

Lapsen allergioiden hoitamisessa vastuu on aina aikuisella. Lapsi ei osaa kertoa oireistaan, joten aikuisen tulee huolehtia tarvittavista välttämisdieeteistä, oireiden seuraamisesta ja lääkityksestä.

Winterin mukaan allergialasten perheissä ei ruuhkavuosikiireiden keskellä kuitenkaan tarvitse pingottaa liikaa. Tätä tukee myös kansallinen allergiaohjelma 2008–2018, jonka periaatteiden mukaan tuetaan terveyttä, ei allergiaa.

”Keskeistä onkin sietokyvyn vahvistaminen. Turhia ns. varmuuden vuoksi -välttämisdieettejä ei raskaus-, imetys- tai pikkulapsiaikana ole tarve noudattaa. Kotona saa olla eläimiä ja kohtalaisesti pölyäkin. Myös pihalla saa leikkiä, eikä haittaa, vaikka kädet ovat joskus vähän likaisetkin”, Winter opastaa.

Mitä mieltä olet artikkelista?