Kuinka aktiivisesti lapsen kanssa on harjoiteltava potalla käymistä? Vai voiko vanhempi vain luottaa siihen, että lapsi kyllä oppii sen omaan tahtiinsa, kunhan vain potta on tarjolla? Psykologi vastaa kävijän kysymykseen.

Julkaistu 14.6.2017

Kysymys:

Poikani on pian 3-v., ja koskaan en ole mitenkään aktiivisesti treenannut häntä potalle. Joskus saattaa omasta halustaan istahtaa ja joskus jotain peräti tulee pottaan eikä vaippaan. Mutta: pitäisikö treenata aktiivisemmin? Tuttava on alkanut käyttää potalla alle vuoden ikäistä tyttöään ja nyt mietin, otanko homman liian rennosti? Kiitos!

Vastaus:

Viime aikoina potalle oppiminen sekä vaipattomuus ovat saaneet vanhempien keskusteluissa aikaisempaa enemmän huomiota.

Vaipattomuudessa on kyse vanhasta perinteestä, joka on levinnyt länsimaihin uudestaan viime vuosina.  Vaipattomuus on ollut aikaisemmin myös Suomessa tavallista, mutta siitä on luovuttu välillä, koska on ajateltu, että se ei ole lapsen kehityksen näkökulmasta hyväksi.

Vaipattomuudessa tai potalle opettamisessa on ensisijaisen tärkeää lapsilähtöinen toimintamalli. Jos vaipattomuudesta tulee vanhemmuuden suorittamista ja lapselta vaaditaan toimintoja, joita hän ei kykene vielä hallitsemaan, voi varhaisesta potattamisesta olla haittaakin. Toisaalta jos toiminta perustuu lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen eikä siihen liity syyllistämistä, homma voi toimia hienosti.

Teki niin tai näin, on kuitenkin hyvä tietää, ettei lasta voida varsinaisesti opettaa kuivaksi, vaan ainoastaan ohjata pottaharjoitteluun. Lapsi kykenee hallitsemaan vessatoimensa vasta, kun suolen ja rakon lihakset ja hermot ovat riittävän kehittyneet. Yleensä tämä kypsyys saavutetaan kahden ja neljän ikävuoden välillä. Näkisisin siis, että kysyjän perheessä potalle oppiminen on varsin hyvässä vaiheessa ja perustuu lapsen omaehtoiseen tutustumiseen ja siinä kannustamiseen. On hyvä antaa mahdollisuuksia oppimiselle ja kannustaa siihen ilman pakkoa.

Jokainen lapsi on yksilöllinen ja kuivaksi opettelu tapahtuu eri lapsilla varsin eri aikaan. Joillakin lapsilla se sujuu nopeasti ilman taantumia. Toisilla se voi olla vaikeampaa. Joskus jo kuivaksi oppinut lapsi saa pottapelon joka voi johtua esimerkiksi stressistä, uhmaiästä tai ummetukseen liittyvästä ulostamiskivusta. Myös liian ankarat vaatimukset siisteyskasvatuksessa voivat aiheuttaa kammon pottaa kohtaan tai heijastua muutoin tarkkana hygienian noudattamisena.

Lapselle on hyvä antaa aikaa eikä potalle oppimisesta kannata tehdä suurta numeroa tai stressin aihetta. En näkisi, että stressiä siis kannattaa ottaa. Vasta mikäli  yli 4-vuotias lapsi ei osoita minkäänlaista kiinnostusta opetteluun tai jos jo kuivaksi oppinut lapsi alkaa uudestaan tehdä tarpeensa säännöllisesi allensa, on syytä kiinnittää asiaan tarkempaa huomiota.

Tarja Salokoski, laillistettu psykologi, psykologian tohtori, kolmen lapsen äiti

Mitä mieltä olet artikkelista?