Napatyrä on yleisin lapsilta löytyvä tyrä: noin 1-4 prosentilla täysiaikaisina syntyneistä lapsista on se. Useimmiten napatyrä on täysin kosmeettinen haitta, joka häviää ennen esikouluikää.

Viimeksi päivitetty 11.6.2019

Lapsen ollessa kohdussa napanuoran verisuonet kulkevat navan kautta ja vatsan seinämässä olevan lihasaukon läpi. Tämä aukko ei aina umpeudu heti syntymän jälkeen, minkä vuoksi vatsaontelon sisältöä ja suolta voi  työntyä lihasten välissä olevasta reiästä ihon alle. Seurauksena on pullistuma navan alueella – joskus lähes huomaamaton, joskus erittäinkin iso. Sitä kutsutaan napatyräksi.



Mistä napatyrä johtuu?

Napatyrän aiheuttaa heikkous vatsanseinämässä. Kehittymättömien vatsanpeitteiden vuoksi suolisto pääsee työntymään navan kohdalla olevasta aukosta ihon alle ja muodostaa siihen pullistuman. Tavallisimmillaan pullistuma on alle 1,5 cm halkaisijaltaan, eli pienempi kuin viiden sentin kolikko. Tyrä voi kuitenkin olla jopa viiden sentin kokoinen halkaisijaltaan.

Täysiaikaisina syntyneistä lapsista noin 1–4 prosentilla on napatyrä. Keskosilla vaiva on yleisempi, ja mitä varhaisemmilla viikoilla lapsi syntyy, sitä yleisempi tyrä on: pikkukeskosista jopa joka kolmannella on napatyrä.

Miltä napatyrä näyttää?

Napatyrän näkee yleensä paljaalla silmällä: sen halkaisija on tavallisimmillaan alle 1,5 senttimetriä ja tuntuu kosketettaessa pehmeältä. Usein napatyrä jäykistyy ja pullistu ulospäin aina, kun paine vatsaontelossa kasvaa syystä tai toisesta. Yleensä tyrä erottuu selvästi esimerkiksi vauvan huutaessa ja kakatessa. Ulkomuodostaan huolimatta napatyrä on kosmeettinen haitta, ja se on erittäin harvoin lapselle kivulias.

”Lohdutamme vanhempia sanomalla, että tyrä erottuu siksi, että lapsi huutaa, mutta lapsi ei huuda tyrän takia”, kertoo Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenkirurgian erikoislääkäri Marianna Nikoskelainen.

Tarvitseeko napatyrä erityishoitoa tai leikkausta?

Napatyrä on yleensä kosmeettinen haitta, joka ei siis aiheuta lapselle kipua. Vaikka lapsella olisi napatyrä, häntä saa nostaa aivan tavallisesti, hän saa lepäillä vatsallaan, liikkua ja urheilla normaalisti. Vatsanpeitteiden sulkeutumista seurataan aina siihen asti, että lapsi täyttää neljä vuotta. Jos se ei siihen mennessä ole itsestään kadonnut, aletaan suunnitella leikkaamista

”Spontaani paraneminen on erittäin yleistä napatyrissä, ja yleensä vaiva häviää leikki-iän aikana jälkeä jättämättä”, Nikoskelainen sanoo.

Aikaisemmin napatyrää yritettiin hoitaa esimerkiksi teippaamalla, mutta näin ei nykyisin enää toimita. Tyrä paranee itsekseen, jos on parantuakseen.

Jos leikkaus tarvitaan…

Jos napatyrä ei häviä itsestään, se leikataan yksinkertaisessa päiväkirurgisessa operaatiossa. Lapsi nukutetaan ja navan alla olevan ihopoimun kohdalle tehdään pieni vaakaviilto – sen kautta vatsanpeitteisiin ihon alle laitetaan muutama sulkuommel.

Mikäli napatyrä on poikkeuksellisen iso tai jostain syystä kivulias, leikkaus tehdään aikaisemmin.

”Napatyrä voi niin sanotusti kuroutua, eli suolen lenkki luiskahtaa peitteiden välistä ihon alle ja aiheuttaa kivuliaan tilan. Silloin korjaava leikkaus tarvitsee tehdä pikaisesti”, Nikoskelainen kertoo.

Mitä mieltä olet artikkelista?