Odotusaikana on tärkeä nauttia riittävästi kasviksia ja monipuolisesti täysjyvätuotteita. Näin takaat monipuolisen kuidun saannin, jolla on yhteys niin verensokerin piikkien tasaantumiseen, nälän tunteeseen kuin elinvoimaiseen, terveyttä ylläpitävään suolistomikrobistoon.

Viimeksi päivitetty 2.2.2017

Saat riittävästi ja monipuolisia kuituja, kun syöt:

  • Täysjyväviljatuotteita vähintään kolme kertaa päivässä. Esimerkiksi näin: aamupuuroksi täysjyväpuuroa, 1 ruisleipäviipale ja tummaa täysjyväpastaa ruoan kanssa.
  • Kasviksia eri kasvisryhmistä noin 500 grammaa päivässä. Esimerkiksi näin: aamulla appelsiini (150 g), ruoan kanssa yksi keitetty porkkana ja puoli desiä tuoreita marjoja (yhteensä 100 g) ja illalla eri tuorekasviksia sisältävä salaatti (1/4 kurkku = 100 g, 1 iso tomaatti = 100 g, muita aineksia = 50 g, yhteensä: 250 g).
Tarkista raskausajan ruokavaliosi – syötkö sikiöystävällisesti?

Tämä artikkeli on osa raskausajan ruokavaliotyökalua. Jos haluat tarkemman arvion siitä, onko raskausajan ruokavaliosi kohdillaan, siirry työkaluun. Voit syöttää työkaluun tietoa ruokavaliostasi ja testi kertoo, mikä raskausajan ruokavaliossasi on kohdillaan ja miten voisit parantaa ruokavaliotasi.

Siirry työkaluun tästä!

Kuitu on ennen kaikkea ihmisen terveyden kannalta välttämättömien mikrobien ruokaa

”Se ravinto mitä ihminen syö, on ravintoa myös mikrobistolle. Mikrobit vaikuttavat suolen ja sen limakalvon kuntoon. Mikrobit myös pilkkovat kuitua, jolloin syntyy SCFA-rasvahappoja. Nämä rasvahapot puolestaan saattavat laskea suoliston pH:ta, jolloin tautia aiheuttavien bakteerien elämästä tulee vaikeampaa”, kliinisen ravitsemustieteen dosentti Kirsi Laitinen Turun yliopistosta kertoo.

Kuitu parantaa myös vatsan toimintaa ja pitää paremmin nälkää loitolla. Vesiliukoisella kuidulla on myös kyky tasoittaa verensokerin nousua ruokailun jälkeen.

Pelkkä peruna ja porkkana eivät riitä – monipuolisuus takaa terveellisyyden

Kuituja on useita laatuja, niin vesiliukoisia kuin veteen liukenemattomia. Siinä missä yksi kuitutyyppi ruokkii tiettyä mikrobilajiketta, monipuolinen erilaisten kuitujen syöminen pitää yllä monipuolista mikrobikantaa.

Elinvoimaisen ja monipuolisen mikrobiston tiedetään edistävän sekä odottajan että sikiön terveyttä. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää syödä raskausaikana erilaisia kasviksia ja täysjyvätuotteita.

Odottajan hyvä mikrobisto on perusta lapsen tulevalle terveydelle

Hyvät mikrobikannat edistävät odottajan terveyttä pitämällä suoliston hyvässä kunnossa. Mikrobit tuottavat myös vitamiineja kuten esimerkiksi B- ja K-vitamiinia.

Yksipuolinen mikrobisto voi olla puolestaan yhteydessä odottajan lihomisriskiin ja sikiön epäedulliseen epigeneettiseen ohjelmoitumiseen.

”Epigeneettinen ohjelmoituminen tarkoittaa , että muun muassa sikiön solujen kehitys voi muuttua ympäristötekijöiden, kuten ravinnon, vaikutuksesta. Esimerkiksi haima- tai rasvasolujen kehitys muuttuu tietyllä tavalla, mikä voi puolestaan altistaa myöhemmin esimerkiksi diabetekselle tai lihomiselle”, Laitinen kertoo.

Epigeneettiseen ohjelmoitumiseen liittyvä tutkimustyö on vielä kesken, joten mitään täysin varmaa on tässä vaiheessa vaikea sanoa.

Yksipuolisella suolistomikrobistolla saattaa olla vaikutus raskausdiabetesriskiin

Huono mikrobisto voi myös heikentää odottajan suoliston seinämää ja siten vaikuttaa suolen läpäisevyyteen. Mikäli läpäisevyys lisääntyy, haitallisia komponentteja, kuten endotoksiineja voi päästä verenkiertoon ja siten aiheuttaa lievän tulehdustilan.

”Hiljainen tulehdustila lisää esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen riskiä. Tällä hetkellä tutkitaan, miten suoliston seinämän kunto vaikuttaa äidin terveyteen, kuten kohonneeseen raskausdiabetesriskiin”, Laitinen kertoo.

Hyvä mikrobikanta puolestaan tuottaa elimistölle tärkeitä aineita, jotka omalta osaltaan edistävät sikiön hyvinvointia.

Siirtyykö huono mikrobikanta lapseen?

Sikäli kun lapsi altistuu alatiesynnytyksessä äidin suolistomikrobistolle, voidaan myös ajatella, että äidin mikrobiston ”siemen” siirtyy samalla lapseen.

On kuitenkin hyvä muistaa, että lapsen mikrobistoon vaikuttavat lukuisat tekijät. Näitä ovat esimerkiksi imetys, altistuminen maa-ainekselle ja kotieläimille sekä myöhempien kiinteiden ruoka-aineiden monipuolisuus. On jopa osoitettu, että ulkotöitä tekevä isä tuo enemmän mikrobeja kotiinsa, jolloin myös lapsille kehittyy parempi mikrobikanta.

Haastavan kysymyksen edessä tutkijat eivät vielä ole pystyneet sanomaan yksioikoisesti, minkälainen merkitys juuri äidin suolistomikrobikannalla on lapsen mikrobikannan kehitykselle. On kuitenkin selvää, että jonkinlainen yhteys on olemassa.

Lähde mukaan tutkimukseen!

Suunnitteletko lasta? Oletko raskaana (rv 16 tai alle) ja asut Turun seudulla? Turun yliopistossa tehdään tutkimusta suolistomikrobiston vaikutuksesta raskausdiabetekseen. Lähde mukaan tutkimukseen, niin saat tietoa myös omasta suolistomikrobistosta.

Tarkista raskausajan ruokavaliosi – syötkö sikiöystävällisesti?

Tämä artikkeli on osa raskausajan ruokavaliotyökalua. Jos haluat tarkemman arvion siitä, onko raskausajan ruokavaliosi kohdillaan, siirry työkaluun. Voit syöttää työkaluun tietoa ruokavaliostasi ja testi kertoo, mikä raskausajan ruokavaliossasi on kohdillaan ja miten voisit parantaa ruokavaliotasi.

Siirry työkaluun tästä!

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliÄitiydestä – kaunistelemattomasti
Seuraava artikkeliRauta on tärkeä osa raskausajan ruokavaliota
JAA