Lapsi monimutkaistaa parisuhdetta. Keskustelut ja kosketukset vähenevät, kun kaikki aika menee lapsenhoitoon. Vanhemmuus ei saisi kuitenkaan olla pakopaikka, jonne toinen vanhempi karkaa parisuhdeongelmia.

Viimeksi päivitetty 7.12.2009

”Ensimmäistä lasta odottavat avioliitossa elävät pariskunnat ovat tutkimuksien mukaan onnellisimpia. Onni kuitenkin vähenee lapsen tulon jälkeen”, parisuhdeterapeutti Riitta Ala-Luhtala kertoo.

Onnen väheneminen johtuu ajan ja läheisyyden puutteesta.

”Parin seksuaalinen kanssakäyminen vähenee. Aikuisten välinen suhde jää kaikin puolin heikommaksi, kun lapsi vie äidin huomion. Myös väsymys ja synnytyksestä toipuminen voi kestää pitkään synnytyksen jälkeen. Lapsen koliikki voi myös lisätä vanhempien jaksamattomuutta”, Ala-Luhtala sanoo.

Ongelmiin ei ole kuin yksi lääke: puhuminen omista tuntemuksistaan.

”Onnellisessa suhteessa elävillä vanhemmilla säilyy intiimiyhteys. He pystyvät kertomaan tarpeistaan ja toiveistaan toisilleen. Toisin käy niille pariskunnille, jotka eivät kykene näin tekemään”, Ala-Luhtala kertoo.

Toinen tärkeä asia on läheisyys.

”Tutkijat ovat osoittaneet, että jos suhteessa kuluu yli kymmenen päivää ilman mielihyvää tuottavaa kosketusta, riskit parisuhdeongelmiin lisääntyvät huomattavasti. Jos mielihyvää tuottava läheisyys on jäänyt vähälle, suhteen normalisoiminen vaatii erityistä huomiota ja panostusta”, Ala-Luhtala kertoo.

Lue myös: Pienistä hellyydenosoituksista suureen intohimoon

Äitiyteen pakeneminen

Parisuhdeongelmia voi paeta usealla eri tavalla. Naisille yksi varsin hyväksytty pakokeino on äitiys.

”Jos äidillä on erityisen vahva suhde lapseen ja suhde kumppaniin on toissijainen, ilmapiiri ei ole vauvalle myönteinen. Vauva joutuu tällöin vanhempien välisen ahdistuksen purun välineeksi”, Ala-Luhtala sanoo.

Joskus ongelmat ovat vanhoja, joita on paikattu tekemällä lapsi. Tällainen käytäntö ei ole suositeltavaa parisuhdeterapiaa.

”Ongelmaisesta parisuhteesta nouseva ahdistus voi tietysti vähentyä lapsen tulon jälkeen, sillä parisuhteeseen ei tarvitse kiinnittää huomiota. Lapsi kuitenkin tarvitsee ympärilleen kaikkien perheenjäsenten välistä läheisyyttä ja rakkautta, jota tällaisessa suhteessa tuskin on”, Ala-Luhtala sanoo.

On lapsen etu, että vanhempien välinen suhde toimii.

”On tukahduttavaa lapselle, jos äiti keskittää kaiken huomionsa häneen. Silloin lapsi korvaa äidille huonoa parisuhdetta ja lapsesta tulee ikään kuin väline”, Ala-Luhtala huomauttaa.

Lue myös: Vanhempia – mutta myös rakastava pari

Isä juoksee karkuun

”Monesti isät pakenevat parisuhdeongelmia suhteen ulkopuolelle. He lähtevät ryyppäämään, juoksemaan maratoneja tai tekevät ankarasti töitä”, Ala-Luhtala kertoo.

Isyys ei ole miehelle alue, jossa mies voisi piileskellä naista ja vältellä ongelmista puhumista.

”Isä joka eläisi pelkästään isyydessä voisi herättää kummastusta, kun taas vastaavassa tilanteessa oleva äiti koetaan luonnolliseksi”, Ala-Luhtala huomauttaa.

Lue myös: Isät kaipaavat lisää seksiä

Yhdessä eteenpäin

Parisuhdeongelmat eivät ratkea yksin pähkäilemällä. Ongelmat ovat aina kahden kauppaa.

”Molemman osapuolen täytyy käsitellä ongelmia. Muuten vain toinen toimii saamatta kunnon yhteyttä toiseen. Tällaisessa suhteessa ei voi tapahtua muutosta, kasvua, eikä syntyä yhteisiä tapoja”, Ala-Luhtala sanoo.

Ongelmien välttely ja yhteyden puuttuminen takaa suhteelle huonon ennusteen.

”Jos yhteistä säveltä ei löydy, suhde ei todennäköisesti kestä pitkään”, Ala-Luhtala sanoo.

Lue myös:

Odotuksia, toiveita ja tarpeita
Yksilönä, parina ja perheenä
Parisuhteen seksuaalisuus herää erilaisuudesta
Seksiä synnytyksen jälkeen?
Tähänkö se tyssäsi?

Mitä mieltä olet artikkelista?