Vanhemman väsymys ja toivottomuus ovat usein kuritusväkivallan takana. Lapselle yksikin lyönti voi tarkoittaa oman turvallisuudentunteen menettämistä. Jos lapsi joutuu seuraamaan sivusta, kun toista perheenjäsentä – esimerkiksi äitiä – kohdellaan kaltoin, tilanne on lapsen kannalta yhtä huono.

Viimeksi päivitetty 5.2.2010

”Yksittäinenkin väkivaltainen tapahtuma voi olla lapselle merkityksellinen. Yleensä niin lapset kuin aikuiset kokevat käsiksi käymisen henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkauksena”, Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Mikko Oranen kertoo.

Useat tekijät vaikuttavat siihen, kuinka vakavia seurauksia väkivallan kokemisella on lapsen kehitykselle.

”Kokemiseen tietysti vaikuttaa, onko kyse yksittäisestä tukistuksesta vai onko kyseessä pitkään jatkunut henkinen ja fyysinen väkivalta. Myös lapsen persoonallisuus ja hänen muu ympäristönsä vaikuttaa väkivallan kokemiseen ja siitä selviytymiseen”, Oranen kertoo.

Väkivallan kokeminen näkyy usein lapsen kehityksessä.

”Jos parivuotiaan puhumaan opettelevan lapsen maailmaan tulee väkivaltaa, vaikutukset saattavat ilmetä kielen kehityksen häiriöinä. Koululaisella väkivaltaiset kokemukset voivat näkyä oppimis- ja kouluvaikeuksina”, Oranen kertoo.

Lue myös: Äiti, älä lyö

Väkivalta toista vanhempaa kohtaan vahingoittaa myös lasta

Jos lapsi joutuu seuraamaan perheväkivaltaa, tilanne on lapsen kannalta yhtä huono kuin että häntä itseään pahoinpideltäisiin.

Poliisiammattikorkeakoulun tekemän tutkimuksen mukaan niilläkin lapsilla, jotka eivät ole itse väkivallan kohteena, on erilaisia psyykkisiä oireita yhtä paljon tai enemmän kuin niillä joita on pahoinpidelty”, Oranen sanoo.

Jos lapsi joutuu pelkäämään äidin hengen puolesta, on hänen perusturvallisuutensa vaakalaudalla.

”Kun lapsi näkee, että toinen vanhemmista on vaarassa, hän kokee olevansa itsekin vaarassa. Turvakodeissa lasten parissa työskentelyssä tulee poikkeuksetta esille lasten pelko siitä, että äiti kuolee. Kokemus on hyvin kuormittava lapselle”, Oranen kertoo.

Vanhempien välisellä väkivallalla on myös epäsuoria vaikutuksia lapsen hyvinvointiin.

”Aikuiseen kohdistuva väkivalta vaikuttaa vanhempana pärjäämiseen. Vanhempi ei välttämättä pysty olemaan lapsen käytettävissä, jos itse kärsii väkivallan uhkasta ja sen aiheuttamista traumoista”, Oranen muistuttaa.

Lue myös: Kun pinna palaa

Kaikki eivät koe väkivaltaa samalla tavalla

Oranen pitää tärkeänä ymmärtää, että kaikki lapset eivät koe väkivaltaa samalla tavalla.

”Lapsella voi olla henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka auttavat väkivaltaisten kokemusten käsittelyssä. Lapsi voi olla esimerkiksi fiksu. Tämä auttaa häntä käsittelemään kokemaansa”, Oranen kertoo.

Myös ympäristötekijät vaikuttavat lapsen kokemuksiin.

”Esimerkiksi mukavat isovanhemmat, joiden luona lapsi kokee olonsa turvalliseksi, auttavat lasta selviämään kokemuksistaan”, Oranen sanoo.

Suojaavat tekijät vaikuttavat lähinnä niin, ettei lapsi invalidisoidu kokemuksien takia. Pitkään kestänyt väkivalta ei nimittäin häviä lapsen elämästä jälkiä jättämättä.

”Väkivaltaa kokeneen lapsen saattaa olla vaikea tarjota aikuisena turvaa omalle lapselleen”, Oranen kertoo.

Lue myös: Kun lapsi lyö

Puutu asiaan!

Lapsen lyömiseen tai vastaavaan satuttamiseen pitää tietysti puuttua välittömästi. Rauhallisella äänellä sanottu ’älä lyö enää’ tai ’laske irti ja rauhoitu’ voi auttaa aikuista saamaan oman suuttumuksena hallintaan”, Oranen opastaa.

Usein kuitenkin puuttumista arastellaan. Pelätään, että saadaan syyllistäjän leima. Pelko on usein aivan turha.

”Omaan väkivaltaisuuteen apua hakevat kertovat usein, että toivoivat jonkun puuttuvan asiaan, jotta tilanne olisi pysähtynyt”, Oranen kertoo.

Oli asia aikuisten kannalta miten tahansa, lapsen näkökulmasta on aina paras vaihtoehto, että kaltoinkohteluun puututaan jollain tavalla.

”On hirveä tilanne lapselle, jos lasta kohdellaan kaltoin, eikä ympäristö puutu siihen millään tavalla. Melkoinen viesti lapselle”, Oranen kiteyttää

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliEsikoinen on fiksu, kuopus vitsiniekka?
Seuraava artikkeliAiheuttaako pitkä täysimetys allergioita?
JAA