Viimeksi päivitetty 20.8.2021
Tilastokeskuksen julkistuksen mukaan syntyvyyden lasku Suomessa pysähtyi vuonna 2020, peräti yhdeksän vuotta jatkuneen tasaisen pudotuksen jälkeen. Vuonna 2020 Suomeen syntyi 46 103 vauvaa, eli lähes tuhat enemmän kuin vuonna 2019, jolloin vauvoja syntyi 45 287.
Merkittävä muutostekijä viimeksi kuluneen vuoden aikana on ollut koko maailman mullistanut koronapandemia. Onko siis käynyt niin, että kotioloihinsa jäätyään ihmiset ovat alkoivat aikansa kuluksi lisääntyä?
”Näinhän voisi ajatella, jos eläisimme jossain 1900-luvun alkupuolella: että nyt ihmisillä on enemmän aikaa harrastaa seksiä, joten vauvojakin tulee enemmän. Moderneilla nyky-yhteiskunnan jäsenillä, joilla tarjolla tehokas raskaudenehkäisy, raskaus ei riipu niinkään yhdyntöjen taajuudesta. Raskaus on useimmiten päätöksenteon tulos – on päätetty jättää pois se ehkäisy”, muistuttaa Turun yliopiston väestötutkija Marika Jalovaara.
Arvioitavana ovat monet elämäntilanteen perustekijöistä.
”Kun päätöksiä tehdään, arvioitavana ovat esimerkiksi parisuhteen laatu, työtilanne ja toimeentulo, terveys, hyvinvointi ja elämän ennustettavuus. Perusfiiliksen tulevaisuudesta täytyy olla positiivinen, ennen kuin lasten syntymä tuntuu hyvältä idealta – vaikea nähdä, että viime vuoden pandemiatilanne olisi monella tätä luottamusta nostanut, joten siksi en pidä sitä selittävänä tekijänä”, Jalovaara toteaa.
Kahden metrin turvaväli haittaa seksiä
Jalovaara huomauttaa, että työttömäksi jääminen nostaa selvästi parisuhteen päättymisen todennäköisyyttä, ja viime vuonna työttömyyttä oli monella alalla paljon. Stressi ja kuormitus niinikään nostavat eron todennäköisyyttä. Parisuhteen puuttuminen tai päättyminen puolestaan lykkää lasten saantia: useimmilla kuluu paljon aikaa uuden parisuhteen löytämiseen ja sen vakiintumiseen sille tasolle, että perheenlisäystä aletaan pohtia.
”Viimeksi kuluneen vuoden aikana uusien parisuhteiden muodostaminen on ollut tavallista hankalampaa. Tutkimusta asiasta ei ole, mutta arkijärjen perusteella: jos emme pääse ravintoloihin, töihin ja harrastuksiin, ja perusohje on välttää lähikontakteja muiden ihmisten kanssa, se on luultavasti ainakin vaikeuttanut intiimien suhteiden muodostusta.”
Lisäksi esimerkiksi lapsettomuushoidot olivat pandemiatilanteen vuoksi jäissä monen kuukauden ajan. Nämä monet yksittäiset tekijät vaikuttavat kokonaismäärään, eli siihen, paljonko lapsia syntyy vuositasolla.
”Lisäksi nykyisin parisuhteet ovat yhä hauraampia, ja osa haaveissa olevista lapsista saattaa jäädä syntymättä siksi, että parisuhde päättyy ja uutta ei muodostu”, Jalovaara tietää.
Suuret elämän kysymykset ja halu saada lapsia
Toisaalta viime vuosi on saattanut saada jotkut arvioimaan elämää uudessa valossa.
”Pandemia-aika on saattanut saada ihmiset miettimään suuria ”elämän ja kuoleman kysymyksiä” eri tavalla. Esimerkiksi aiemmin on saatettu ajatella, että ennen vauvan tuloa pitää olla päättötutkinto, vakituinen työpaikka, omistusasunto tai tietty määrä säästöjä, Tosiasiahan on, että vauva ei tarvitse mitään näistä, ne ovat ihmisen itse itselleen asettamia tavoitteita. Pandemian myötä on ehkä pohdittu enemmän elämän lyhyttä ja haurautta ja arjen, kodin, perheen ja lähisuhteiden merkitystä. Tämä voi johtaa siihen, että kirkastuu uusi tärkeysjärjestys, jossa halutaankin lapsi tai jo olemassa olevalle lapselle sisarus nyt eikä myöhemmin”, Jalovaara summaa.
Syntymien varovainen lisääntyminen on ollut odotettavissa jo muutaman vuoden ajan – hedelmällisessä iässä oleville teetetyt kyselyt lastensaantiaikeista ja esimerkiksi internethakujen seuranta ovat antaneet syytä odottaa syntyvyyden nousua.
”On myös kiinnostavaa, että syntyvyys ei Tilastokeskuksen mukaan ole esikoislasten kohdalla noussut ollenkaan.”
”Jo olemassa oleviin lapsiperheisiin ja toisaalta esikoisesta vasta haaveileviin pariskuntiin ja etenkin sinkkuihin vaikuttavat osittain eri tekijät. On hienoa, että monessa perheessä kokonaistilanne on arvioitu riittävän hyväksi perhekoon kasvattamiselle ja syntyvyyden lasku on taittunut. Matalalla toki ollaan edelleen, joten nyt vain toivotaan, että kasvu jatkuu,” Jalovaara toteaa.
”Onhan nyky-Suomi yleisesti erittäin hyvä ja turvallinen yhteiskunta lasten saantia ajatellen, ja täytyy vain toivoa, että koronan tuottamat hankaluudet jäävät paljolti tilapäisiksi”, Jalovaara pohtii.
