Viimeksi päivitetty 25.4.2025
Pikkulapsiarjesta ei tylsiä hetkiä puutu, ja arki voi olla ajoittain hyvinkin kiireistä. Erityisesti vauvavuosi voi olla haastavaa aikaa, mikäli lapsi nukkuu huonosti. Katkonaiset tai liian lyhyet yöunet aiheuttavatkin vanhemmille nopeasti univajetta, joka voi pitkittyessään alkaa tuntua ylitsepääsemättömältä – etenkin, jos perheessä on useampia pieniä lapsia.
Kuinka univaje vaikuttaa vanhempien jaksamiseen?
Univajeen seurauksena keskittymiskyky huononee, reaktiot hidastuvat ja muisti alkaa reistailla. Pinna voi palaa nopeammin pienistäkin asioista, eikä virtaa meinaa riittää oikein mihinkään. Pitkään jatkuneena univaje voi myös kerryttää ylipainoa, sillä väsyneenä nälän tunne kasvaa ja hiilihydraattipitoista ruokaa tekee mieli syödä enemmän.
Kaiken lisäksi vauva-arjesta nauttiminen voi jäädä vähemmälle ja elämä alkaa tuntua pelkältä selviytymiseltä. ”Nauti kun lapsi on vielä pieni” -ohjetta voi olla vaikea noudattaa, kun väsymys tuntuu joka solussa. Pahimmillaan univaje voi johtaa jopa vaaratilanteisiin, kun aikuisen tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky eivät ole entisellään. Myös mahdollinen parisuhde voi alkaa rakoilla, kun toinen tai molemmat osapuolista kärsivät jatkuvasti univajeesta.
Kuinka selviytyä univajeesta?
Priorisoi uni kotitöiden edelle.
Voi olla hyvinkin kuormittavaa ylläpitää esimerkiksi kodin siisteystasoa samanlaisena kuin ennen vauva-arkea. Usein omien prioriteettien muuttaminen edes hetkellisesti onkin monesti paikallaan. Voisiko kotitöiden sijaan etusijalle laittaa nukkumisen – vaikka pyykkikori olisikin täynnä ja lattia imuroimatta?
Pysähdy, kun vauva nukkuu.
Vauvan päiväunet voivat houkutella tarttumaan hoitamatta jääneisiin askareisiin – mutta joskus tärkeintä on vain pysähtyä. Vaikka uni ei juuri sillä hetkellä tulisikaan, rauhallinen lepohetki voi silti auttaa palautumaan edes hieman. Hengitysharjoitus, hetki sohvalla silmät suljettuina tai rentouttava musiikki voivat tehdä ihmeitä uupuneelle mielelle ja keholle.
Pyydä rohkeasti apua.
Oli vanhempia perheessä yksi tai kaksi, univaje voi nopeasti kasvaa raskaaksi taakaksi. Kumppanistakaan ei välttämättä ole apua, jos molempien yöt kuluvat vuorotellen valvoessa.
Vauva-arjesta ei kuitenkaan tarvitse selvitä yksin – tai edes kaksin. Usein jo pienikin tuki voi helpottaa arkea. Ystävä voi hoitaa kauppareissun, valmistaa ruokaa tai lähteä vauvan kanssa vaunulenkille, jolloin vanhemmalle jää mahdollisuus levätä. Jos tukiverkostoa ei ole saatavilla, neuvolasta kannattaa kysyä, millaista apua omalla paikkakunnalla on tarjolla.
Ohjaa lasta oikeaan unirytmiin pikkuhiljaa.
Noin 4–5 kuukauden ikäistä lasta voi alkaa ohjaamaan oikeanlaiseen unirytmiin eli siihen, että päivällä valvotaan ja öisin nukutaan. Neuvolasta kannattaa kysyä vinkkejä unikouluun, jolla tuetaan lasta itsenäiseen nukahtamiseen ja yhtäjaksoisiin yöuniin.
Pidä rutiineista kiinni.
Lapsi kaipaa ennakoitavuutta, ja toistuvat rutiinit luovat turvaa. Kun ilta etenee tuttuun tapaan, keho ja mieli valmistautuvat uneen – se helpottaa nukahtamista ja tukee rauhallisempaa yötä.
Sulje pois lapsen terveydelliset syyt.
Mikäli lapsen nukkuminen ei tunnu parantuvan hänen kasvaessaan tai lapsi on kovin itkuinen, kannattaa selvittää, voiko huonosti nukkumisen ja itkuisuuden takana piillä esimerkiksi kipuja tai allergioita. Asia kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa.
