Viimeksi päivitetty 4.8.2026
Joskus koulutien alku voi jännittää jopa vanhempia enemmän kuin itse lasta. Ensimmäinen koulusyksy on uuden opettelemista koko perheelle, jolloin myös lapsi tarvitsee erityistä tukea ja tsemppiä. Pienilläkin asioilla ja rutiineilla on iso merkitys sille, että lapsi kokee koulutaipaleen aloittamisen miellyttäväksi.
Jo ennen koulun alkua on hyvä kuulostella lapselta, miltä ekaluokalle meno tuntuu. Huolet ja pelot on hyvä purkaa yhdessä, mutta pieni jännitys uuden aloittamisesta on täysin luonnollista.
Opetelkaa kouluaamujen rutiinit jo ennen koulun alkua.
Lapsen kanssa on hyvä harjoitella kouluaamuihin valmistautumista jo ennen kuin koulut alkavat. Mihin aikaan on herättävä ja monelta kotoa on viimeistään lähdettävä, jotta koulusta ei myöhästy?
Myös koulureitti kannattaa käydä useita kertoja läpi riippumatta siitä, meneekö lapsi kouluun jollakin kulkuneuvolla vai jalan. Tuttu reitti luo turvaa lapselle! Vanhemman tulisi myös pohtia koulureitin mahdollisia vaaranpaikkoja: onko matkan varrella vilkkaita risteyksiä tai muita lapsen turvallisuuden kannalta hankalia paikkoja? Voiko lapsen laittaa koulutielle itsekseen vai olisiko vanhemman hyvä olla mukana ainakin aluksi?
Artikkeli jatkuu
Ei liikaa vastuuta lapsen harteille.
Muista, että ekaluokkalainen ei vielä osaa kaikkea itse. Varmista siis, että sinä tai joku muu aikuinen huolehtii siitä, että lapsi pukeutuu säänmukaisesti, syö aamupalan, pakkaa oikeat kirjat mukaan ja lähtee ajoissa kotoa. Edellisenä iltana kannattaa pakata koulureppu ja valita vaatteet, jotta aamun kiire pystytään minimoimaan.
On hyvä pohtia myös sitä, onko joku vastaanottamassa lasta koulusta kotiin.
Vertailu muihin lapsiin kannattaa unohtaa heti.
Muista, että jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa! Lapsen taitojen vertailu muihin ei auta lasta kehittymään yhtään nopeammin – päinvastoin, näin asetat lapsellesi vain entistä enemmän paineita. Pyri kannustamaan lasta vertailun ja syyllistämisen sijaan, jotta hän saa motivaatiota opetella vaikeitakin asioita.
Kehuja voi antaa pienistäkin asioista, kuten siitä, että lapsi on hoitanut aamutoimet ajoissa, pakannut reppuunsa kaiken tarvittavan tai pitänyt vihkonsa siistinä. Perehtykää vaikeisiin asioihin yhdessä, ja kysy tarvittaessa apua ja neuvoja opettajalta.
Ole kiinnostunut.
Ole kiinnostunut lapsesi koulupäivästä! Kysele, kehu, auta ja kannusta lastasi. Kuuntele kärsivällisesti lukuläksyt ja kysele, mikä koulussa oli juuri sinä päivänä kivaa. Entä tapahtuiko jotain, mikä ei ollutkaan niin mukavaa? Pelottaako lasta jokin? Joskus pienistäkin asioista voi kasvaa suuri huoli lapsen harteille.
Mikäli epäilet yhtään, että lastasi kiusataan, ota yhteys opettajaan. Mikäli selviää, että lapsesi on itse kiusaajan roolissa, on lapsen kanssa keskusteltava pelisäännöistä ja tuotava esille se, että kiusaaminen on aina väärin.
Luo rutiinit läksyille.
Läksyjen teolle kannattaa luoda rutiinit, jolloin niistä saadaan osa arkea ilman, että niiden tekemisestä tarvitsee erikseen keskustella päivittäin. Voitte sopia esimerkiksi, että läksyt hoidetaan vaikkapa heti välipalan jälkeen. Liian myöhäiselle illalle läksyjen tekoa ei kannata lykätä. Oma työskentelypiste auttaa keskittymään ja tekee läksyjen teosta mielekästä.
Etenkin pienen ekaluokkalaisen kanssa olisi myös hyvä ottaa aikaa siihen, että ehdit auttaa ja tukea lasta läksyjen teossa. Ota myös tavaksi tarkistaa aina se, että läksyt todella on tehty.
Seuraa lapsen jaksamista.
Vaikka ekaluokkalaisen koulupäivät ovatkin vielä lyhyitä, täysin uusi arki voi olla lapselle uuvuttavaa. Pidä siis huolta siitä, että iltapäivät eivät ole liian täynnä menoja ja harrastuksia, vaan että lapselle jää aikaa myös leikkiin ja vapaa-aikaan.
Tarpeeksi pitkät yöunet, säännöllinen ateriarytmi ja riittävä ulkoilu ovat avainasemassa lapsen jaksamiseen. Liian väsyneenä uuden oppiminen on hankalaa, ja keskittyminen voi rakoilla.
Älä tuijota liikaa numeroita.
Kun lapsi lukukauden uurastuksen päätteeksi saa todistuksen, keskity numeroita enemmän siihen, millainen hänen vuotensa oli. Jaksoiko hän tsempata läpi vaikeilta tuntuvat lukuläksyt tai matikantunnit? Kehittyikö hän jossain tai kiinnostui jostakin kouluaineesta? Entä lähtikö hän hyvillä mielin kouluun ja saiko hän kavereita?
Kouluvuodet voivat olla hyvin erilaisia keskenään, ja lapsen kyky oppia kehittyy jatkuvasti. Toisaalta myös isot elämänmuutokset tai vaikkapa sairastelujen takia koetut poissaolot voivat myös vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin hetkellisesti. Älä siis jää surkuttelemaan mahdollisia notkahduksia koulumenestyksessä liian pitkäksi aikaa.
