Viimeksi päivitetty 20.1.2015
Kööpenhaminan yliopiston mikrobiologian professori Oluf Pedersen Borbye kertoo tanskalaisen Videnskab.dk-lehden haastattelussa äidin ulostebakteerien auttavan lasta vastustuskyvyn kehittymisessä.
Borbyen uskoo äidin ulostamisen synnytyksen aikana olevan luonnon keino vahvistaa lapsen vastustuskykyä.
”Lapsi syntyy yleensä niin päin, että lapsen suu on kohti äidin anusta, jolloin äidin suolistobakteereita kulkeutuu mahdollisimman paljon lapsen elimistöön”, Borbyen kertoo.
Borbyen mukaan on erittäin tärkeää, että lapsi saa äidin ulostetta elimistöönsä. Bakteerien ansiosta lapsen immuunijärjestelmä saa vertaa vailla olevaa harjoitusta.
Syntymistavalla on havaittu olevan yhteys tiettyjen sairauksien esiintyvyyteen. Sektiolla syntyneillä lapsilla on kohonnut riski saada allergioita, astma ja esimerkiksi lapsuusiän diabetes. Myös ylipainoisuus on yleisempää keisarinleikkauksella syntyneillä lapsilla. Alateitse syntyneillä riskit ovat pienempiä. Borbyen mukaan ero juontuu lapsen syntymässään saamiin erilaisiin bakteerikantoihin.
Lue myös: Varjele välilihaasi!
Asia suomalaistutkijan mielestä monimutkaisempi
Mikrobiologian professori Per Saris yhtyy kööpenhaminalaisprofessorin ajatuksiin alatiesynnytyksen eduista.
”Syntyminen luonnollista tietä johtaa siihen, että vauva saa bakteereita äidin synnytyskanavasta ja ulosteperäistä flooraa ulkosynnyttimistä. Ulostekikkareita ei tarvitse kuitenkaan erikseen laittaa suuhun. Lapset eivät tarvitse kovin paljon äidin suolistobakteereita, sillä bakteerit lisääntyvät nopeasti vauvan suolistossa”, Saris sanoo.
Äidin bakteerikantaan tutustuminen alatiesynnytyksessä on yleensä edullista vauvalle.
”Pieniä eroja on tiettyjen tautien, kuten esimerkiksi diabeteksen sairastavuuden osalta. Sairaudet joihin nähdään yhteys ovat taustaltaan kuitenkin monimutkaisia ja niihin vaikuttavat muutkin bakteerialtistukset. Esimerkiksi tuoreessa tutkimuksessa on osoitettu, että asumisen etäisyys peltoon tai metsään vaikuttaa atopian ilmentymiseen”, Saris sanoo.
Myös keisarinleikkauksella syntynyt lapsi saa äidiltään hyödyllistä bakteerikantaa.
”Keisarinleikkauksella ja alateitse syntyneiden suolistofloorat poikkeavat toisistaan, mutta erot tasoittuvat vuoden aikana. Nykyään tiedetään, että lapsi saa jo ennen syntymää äidiltään valikoitunutta suolistoflooraa, jota äidin valkosolut kuljettavat napanuoran kautta lapseen. Lisäksi mikrobeja kuljetetaan maitorauhasiin, jotta jo äidinmaidossa olisi vauvalle sopivia bakteereita”, Saris kertoo.
Lue myös: Alatiesynnytys vaikuttaa äidin aivoihin
Bakteerialtistus ei aina hyvästä
Aina äidin bakteerikanta ei anna lapselle suojaa sairauksia vastaan. Äidin emättimestä voi esimerkiksi tarttua vauvaan myös vakavia infektioita aiheuttavaa Streptococcus agalacticae -bakteeria.
”Jos äidillä on esimerkiksi ärtynyt paksusuolensyndrooma, keliakia tai muuta vastaavaa, mikä vaikuttaa suoliston normaaliflooraan, niin vauva voi saada epäedullisen bakteeriston syntymässään”, Saris kertoo.
Normaalitilanteessa alatiesynnytys ja riittävä myöhempi bakteerialtistus on kuitenkin suositeltavaa.
”Jos äiti on terve on toki hyvä synnyttää alateitse, syöttää lapselle äidinmaitoa, syödä myös ei kuumennettua ruokaa ja elää sopivasti kuin siat pellossa. Lasta ei tarvitse suojella mullalta tai kotimaisilta eläinkontakteilta. Näin suolistofloora pysyy luultavasti hyvässä kunnossa ja monien tautien riskit ovat alhaisemmalla tasolla verrattua ylihygieniseen elämäntapaan”, Saris sanoo.
Lähteet: Videnskab.dk; Delivery by caesarean section and risk of obesity in preschool age children: a prospective cohort study
