Kun lapsi ei vielä puhu, kommunikaatiota hänen kanssaan voi tehostaa tukiviittomilla. Tukiviittomat voi ottaa käyttöön jo pienenkin vauvan kanssa. Ne vahvistavat lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja saattavat edistää puheen kehitystä.

Viimeksi päivitetty 2.5.2020

Lapsi ymmärtää paljon jo kauan ennen kuin pystyy muodostamaan puhetta. Pienen lapsen kanssa voikin kommunikoida monin tavoin jo silloin, kun sanoja ei vielä ole: katsekontaktilla, elein ja ilmein.


 


Kommunikointia voi tehostaa myös tukiviittomin, jotka ovat viittomakielestä irrotettuja yksittäisiä viittomia. Ne eivät korvaa puhetta vaan tukevat sitä ja kulkevat puheen rinnalla, kertoo tukiviittomia opettavan Käsipuhe-sivuston perustaja Anne Huttunen.

”Kysymys on mahdollisuudesta kommunikoida pienen lapsen kanssa jo silloin, kun puhetta ei vielä tule. Omien lasteni pikkulapsiaikana minua kiehtoi ajatus siitä, että tarjoamalla mahdollisuuden kommunikointiin jo ennen puhetta voisin mahdollisesti välttää joitakin turhautumisitkuja.”

Painota avainsanaa viittomalla

Huttusen mukaan ideana tukiviittomissa on korostaa viittomilla sitä avainsanaa, jota lauseessa halutaan erityisesti painottaa, esimerkiksi ”Paloauto on punainen. Viittomien käyttö on usein helpointa aloittaa arjessa usein toistuvista asioista, kuten peseytymishetkistä tai ruokailutilanteista.

”Viittomien käytön voi aloittaa ihan yhdestä viittomasta, jota toistetaan rutiininomaisesti, esimerkiksi ruokailutilanteessa sanoista ”ruoka” tai ”syödä”. Kun lapsi sitten tunnistaa tukiviittoman, voi lisää viittomia ottaa käyttöön. Tunnistaminen ei tarkoita, että lapsi viittoo itse takaisin, vaan lapsen reaktioista voi päätellä, että hän jo ymmärtää mitä sana ja samalla tehty käsien liike tarkoittavat”, Huttunen kertoo.

Jo pikkuvauvalle voi viittoa

Tukiviittomat yhdistetään usein jonkinlaiseen puheen kehityksen häiriöön, mutta Huttusen mukaan ne soveltuvat kaikille lapsille hyvinkin pienestä pitäen. Huttunen itse aloitti viittomien käytön jo lastensa ollessa neljän kuukauden ikäisiä.

”Aloitin viittomalla sanan ”maito” ennen imetystä ja toistin sitä muutaman kuukauden. Ruokapöytään siirtyessä mukaan tulivat ruokailuun liittyvät viittomat, kuten ”syödä”, ”lisää” ja ”puuro”, hän kuvailee.

Ovi auki viittomiselle

Monien lasten sosiaalisuus ja vuorovaikutuksellisuus ottaa harppauksen eteenpäin 8-9 kuukauden iässä. Osa vauvoista sanoo tällöin jo ensimmäisen sanansa. Jos vauvan kanssa on käytetty tukiviittomia, hän voi tässä iässä viittoa ensimmäisiä viittomiaan.

”Kun tämä niin sanottu ovi viittomiselle on auki ja lapsi huomannut, että se, mitä hän tekee käsillään, saa vanhemmat ymmärtämään häntä, saattaa lapsi imeä nopeastikin uusia viittomia käyttöönsä”, Huttunen sanoo.

Hyötyä puheen kehitykselle

Huttusen mukaan yleisin harhakäsitys tukiviittomiin liittyen on, että niiden käyttö hidastaisi lapsen puheen kehitystä. Tosiasiassa näin ei tapahdu, vaan viittomat saattavat jopa olla edistää puhumaan oppimista.

”Katsoessaan viittojaa lapsi näkee samalla, miten sana muodostuu huulilla. Lisäksi tukiviittomat visualisoivat puhuttua ja rytmittävät puhetta, koska niitä käytettäessä puhe automaattisesti hidastuu. Tällöin lapsen on helpompi poimia yksittäisiä sanoja. Tukiviittomien käyttö kehittää sanavarastoa sekä puhutun kielen ymmärtämistä ja oppimista.”

Lisäksi tukiviittomien käyttö vahvistaa tärkeää katsekontaktia sekä lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutussuhdetta.

”Tukiviittomien käyttäminen on myös hauskaa! On mahtavaa nähdä, miten pieni lapsi ymmärtää mitä sanon, ja erityisen ilahduttavaa on, kun pienet kädet kommunikoivat ja kertovat minulle jotakin hänelle tärkeää asiaa”, Huttunen iloitsee.

Katso videolta, kun Anne Huttunen viittoo sanan ”syödä”. Lisää viittomavideoita löydät Käsipuheen YouTube-kanavalta.

Näin pääset alkuun

  • Valitse ensimmäiseksi viittomaksi lapselle tärkeä sana, joka motivoi häntä. Viittoman on hyvä olla sellainen sana, jota lapsi itse haluaa käyttää, ja jonka avulla hän voi tehdä aloitteen. Se voi olla esimerkiksi lapsen lempilelu, kuten nalle. Lelua hakiessanne voit viittoa: ”Missä nalle on? Menikö nalle piiloon?”
  • Aloita viittoman käyttö arkisten touhujen keskellä, kuten leikin yhteydessä, ruokapöydän ääressä tai vaippaa vaihtaessa. Näin lapsi oppii, että viittominen on luonnollinen kommunikointikeino.
  • Tarkkaile, milloin lapsi alkaa tunnistaa tukiviittoman. Sen voi huomata pienistä vihjeistä, esimerkiksi kun lapsen katse hakeutuu kohti ruokapöytää tai jääkaappia sanoessasi ja viittoessasi sanan ”syödä”.
  • Rajaa viittomien käyttö aluksi muutamaan sanaan. Voit lisätä viittomien määrää hiljalleen, kun lapsi on alkanut tunnistaa viittomia ja ymmärtää niiden käytön periaatteen.

Lähteet: 
Käsipuhe
Papunet: Tukiviittomat kommunikoinnissa
Aivoliitto: Tukiviittomat

Mitä mieltä olet artikkelista?