Raskaus laskee elimistön puolustuskykyä, ja siksi odottaja on tavallista alttiimpi saamaan influenssan rajuna, jopa sairaalahoitoa vaativana tautina. Alkuraskaudesta sairastettu influenssa voi johtaa jopa keskenmenoon. Raskauden viimeisellä kolmanneksella otettu influenssarokotus suojelee lisäksi lasta tämän syntymästä noin puolivuotiaaksi asti.

Viimeksi päivitetty 10.11.2020

Influenssaan arvioidaan Suomessasairastuvan 5–15 % aikuisista ja jopa 20–30 % lapsista vuodessa. Raskaus heikentää elimistön puolustusjärjestelmää, mikä lisää odottavien naisten riskiä sairastua vakavaan influenssaan. Odottavat naiset ovatkin yksi influenssan riskiryhmäksi katsottu joukko, joka saa rokotteen maksutta julkisen terveydenhuollon kautta – ja rokotteen saavat myös esimerkiksi raskaana olevan puoliso tai saman talouden kouluikäiset lapset.

”Alkuraskaudessa influenssa voi johtaa keskenmenoon. Myöhemmin raskaudessa äidillä on suurempi riski sairastua influenssan vakaviin muotoihin, kuten keuhkokuumeeseen. Äidin riski sairastua vakavaan influenssaan viisinkertaistuu, jos hänellä on jokin perussairaus, kuten astma, diabetes tai sydän- munuais- tai maksasairaus”, sanoo THL:n rokotusohjelman ylilääkäri Hanna Nohynek.

Influenssa ja korona yhtaikaa

THL muistuttaa, että rokotteen ottaminen on erityisen tärkeää koronapandemian aikana.

”Samanaikaisesti sairastettu influenssa ja korona ovat huono yhdistelmä kenelle tahansa, mutta aivan erityisesti riskiryhmille. Sen vuoksi influenssarokotteen ottaminen on tänä vuonna erityisen tärkeää. Rokote ehkäisee influenssan leviämistä ja suojaa sekä omaa terveyttä että lähipiiriä”, sanoo Nohynek.

Terveillä työikäisillä ihmisillä influenssa menee yleensä ohi kotihoidolla, joskin korkea kuume voi viedä kovakuntoisenkin nopeasti sekavaksi. Raskaus sen sijaan heikentää elimistön puolustusjärjestelmää, minkä vuoksi riski saada raju, sairaalahoitoa vaativa influenssa kasvaa.

Raskausajan influenssa usein tavanomaista vaikeampi

Raskausaikana sairastettu influenssa on usein tavanomaista vaikeampi erityisesti raskauden toisella ja kolmannella kolmanneksella sairastettuna. Lisäksi jälkitautien, kuten keuhkokuumeen, poskiontelontulehduksen ja poskionteloiden tulehduksen riski kasvaa.

Raskaana oleva äiti joutuu yhtä usein sairaalahoitoon influenssan vuoksi, kuin esimerkiksi pitkäaikaissairauksia potevat ihmiset – ja jos äidillä on sekä perussairaus että raskaus, riski sairastua influenssan vakavaan muotoon viisinkertaistuu.

Influenssarokotteen ottaminen raskausaikana siis kannattaa: suurin osa influenssarokotteen ottaneista välttyy influenssan vakavalta muodolta, ja jos influenssan saa, tauti on usein lievempi kuin rokottamattomilla henkilöillä.

Äidin rokotuksesta hyötyy myös vauva

Jos äiti ottaa rokotteen raskauden viimeisellä kolmanneksella, rokotteen vasta-aineet siirtyvät myös sikiöön, ja suojelevat lasta tämän syntymän jälkeen.

”Ainakin raskauden viimeisellä kolmanneksella annettu rokote suojaa lasta merkittävästi kuuden kuukauden ikään asti. Äidin rokotuksilla pystytään todennäköisesti estämään jopa puolet vauvojen ensimmäisten elinkuukausien influenssoista, jotka usein vaatisivat sairaalahoitoa”, Nohynek sanoo.

Rokotteen ottaminen suojaa lasta myös välillisesti: kun äiti itse ei sairastu, hän ei myöskään tartuta lastaan. Tämän vuoksi rokote on maksuton muillekin raskaana olevan lähipiiriin kuuluville (esim. puoliso, kouluikäiset lapset tai isovanhemmat, jos heidän kanssaan ollaan viikoittain tekemisissä).

Vuoden 2020 rokotukset toteutetaan poikkeusjärjestelyin

Suurin osa kunnista aloittaa riskiryhmäläisten rokottamisen marraskuun alkupuolella terveyskeksuksissa ja neuvoloissa.

”Aiempien vuosien tapaisia suuria joukkorokotuksia ei voida toteuttaa koronapandemian takia, mutta esimerkiksi ajanvaraukseen perustuvat rokotustilaisuudet ovat mahdollisia. Kuntien rokotusvastaavat suunnittelevat rokotusjärjestelyt niin, että rokottaminen voidaan toteuttaa turvallisesti ja hygieniatoimet huomioiden”, Hanna Nohynek sanoo.

Monista apteekeista ja yksityisiltä terveysasemilta rokotteet ovat tältä vuodelta jo loppuneet, eikä lisäerää ole esimerkiksi YLE:n tietojen mukaan luvassa.

Influenssarokote kannattaa ottaa ennen influenssakauden alkua, mielellään viimeistään marras-joulukuussa. Influenssaepidemian aikanakaan rokottamisesta ei ole haittaa. Rokotteen antaman suojan kehittymiseen menee pari viikkoa.

Influenssarokote on turvallinen

Influenssarokotus ei sisällä ainesosia, jotka olisivat haitallisia odottavalle äidille tai kehittyvälle sikiölle. Rokotteessa ei ole eläviä viruksia, vaan ainoastaan pieniä influenssaviruksen osia, jotka opettavat elimistön puolustautumaan varsinaista influenssavirusta vastaan. Rokotteesta ei voi saada influenssaa.

Influenssarokotetta on valmistettu samalla menetelmällä jo 70-luvulta alkaen, ja sitä on annettu ihmisille eri puolilla maailmaa satoja miljoonia annoksia. Vakavia haittoja on ilmennyt erittäin harvoin. Maailman terveysjärjestö ja Euroopan tartuntatautivirasto ovat vuodesta 2012 lähtien suositelleet raskaana olevien rokottamista influenssaa vastaan.

Tyypillinen seuraamus influenssarokotteesta on ohimenevä rokotusalueen kipu ja lihassärky. Joskus voi esiintyä päänsärkyä tai lievää lämmönnousua, jotka menevät ohi parissa päivässä.

Rokotusta ei voida antaa kuumeiselle henkilölle. Jos rokotteen ottaja on voimakkaasti allerginen kananmunalle, kannattaa ottamisesta keskustella vielä lääkärin tai terveydenhoitajan kanssa – useimmiten kananmunalle allergisetkin voidaan kuitenkin rokottaa normaalisti.

Lähteet:
THL, THL, THL

Mitä mieltä olet artikkelista?