Vaikka on olemassa erilaisia laskukaavoja aikuispituuden arvioimiseksi, lopullisen vastauksen saaminen ei ole helppoa. Tutkija Antti Saari Itä-Suomen yliopistosta kertoo, miksi aikuisiänpituutta on niin vaikea arvioida.

Viimeksi päivitetty 21.5.2015

Monet vanhemmat haluavat tietää, kuinka pitkäksi lapsi kasvaa. Erilaiset laskukaavat mahdollistavat lapsen pituuden arvioimisen.

Testin tuloksen pohjalta ei kuitenkaan kannata tilata ylioppilaspukua. Kyse on nimittäin aina hyvin karkeasta arviosta. Parhaimpienkin laskujen pohjalta tehty pituusarvio on ainoastaan +-10 senttimetrin tarkkuushaarukassa.

Lapsesta voi kasvaa siis joko 10 senttiä pidempi tai sitten lyhyempi. Tämäkään arvio ei tosin toteudu aina.

Kasvussa voi myös esiintyä ongelmia. Jos kasvussa on ollut jotain poikkeavaa, jota ei ole pystytty huomioimaan laskuissa, lapsen lopullinen pituus voi olla oikeastaan mitä tahansa.

Lue myös: Ensimmäinen vuosi neuvolassa

Mistä suuri hajonta johtuu?

Ihmisen kasvu ei ole pelkästä yksinkertaisesta kaavasta kiinni: kasvuun nimittäin vaikuttavat lukuisat eri tekijät, eikä kaikkia tekijöitä ole mahdollista ottaa huomioon ulkoisiin mittoihin perustuvissa laskutavoissa.

Lapsen pituus on tietysti kiinni geeneistä, mutta samalla myös ympäristöön liittyvät tunnetut ja tuntemattomat tekijät muuntelevat pituutta.

Pituutta on myös hankala ennustaa ennen puberteettia ilman kajoavia tutkimuksia.

"Murrosiän kasvu vaikuttaa loppupituuteen niin paljon, että ennen kuin näemme, miten kasvu etenee teini-iässä, on hyvin hankala päätellä lapsen tarkkaa aikuispituutta", Saari huomioi.

Lasten yksilöllinen kasvu johtaa siihen, että ainoastaan vanhempien pituuksien perusteella laskettu odotuspituus on epätarkka. Sen tarkkuudeksi on arvioitu noin +-10 senttimetriä. Edelleenkään 5 prosenttia lapsista ei osu tähän haarukkaan. Toisaalta on huomioitava, että kyseessä on perhekohtainen odotuspituus, joka on samojen vanhempien kaikille lapsille aina sama.

Lue myös: Unohda lautanen tyhjäksi -ajattelu 

Luustokuvaus ammattilaisten käytössä

Kun lapsen pituudesta halutaan tehdä arvio esimerkiksi silloin kun lapsen kasvukäyrissä on jokin poikkeama, lapselle voidaan tehdä luustokuvaus.

Käytännössä lapsen käsi röntgenkuvataan. Luuston kypsyys arvioidaan. Tässä hyödynnetään esimerkiksi luiden kasvulevyjen terävöitymistä, ruston ja luitten pyöreyttä ja yleistä luutumisastetta. Luustoiän perusteella saadaan tarkempi kuva siitä, kuinka paljon lapsella on vielä kasvupotentiaalia jäljellä.

"Vertaamme esimerkiksi 7-vuotiaan röntgenkuvaa vertailukuvaan. Tästä voidaan päätellä, onko luusto kypsynyt kronologisen iän tahdissa . Jos luuston kasvu on edellä, silloin pituuskasvu päättyy aikaisemmin. Jos taas luuston kasvu on jäljessä, kasvupotentiaalia löytyy enemmän", Saari kertoo.

Lapsen luusto saattaa siis olla ikäänsä edellä kasvussa, mutta silti lapsi on ikätovereidensa pituinen. Tällöin lapsen aikuispituus jäänee lyhyemmäksi.

Jos puolestaan kasvupotentiaalia on enemmän jäljellä ja lapsi on silti ikätovereidensa pituinen, lapsen aikuispituus on todennäköisesti varsin pitkä.

Luustokuvauksen perusteella päästään parhaimmillaan noin +-5 sentin haarukkaan lapsen lopullisesta pituudesta.

"Menetelmällä päästään siedettäviin ennusteisiin. Tällaisen arvion kehtaa kertoa vanhemmillekin", Saari huomauttaa.

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliMinä olen aina inhonnut lapsia
Seuraava artikkeliTarvitseeko poika vierelleen miehen mallin?
JAA