Se mikä tänään tarkoittaa yhä vähemmän lapsia päivähoitopaikoissa, tarkoittaa parinkymmenen vuoden päästä yhä vähemmän työntekijöitä ylläpitämässä yhteiskuntaa. Väestönkasvun romahdus aiheuttaa ongelmia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä – mutta miksi lapsia ei hankita "entiseen malliin"?

Viimeksi päivitetty 30.9.2019

Jos ihmeitä ei tapahdu, vuosi 2019 tulee olemaan neljäs vuosi peräkkäin, kun Suomessa kuolee ihmisiä enemmän kuin syntyy.

”Vuosi 2018 oli nyt yhdeksäs perättäinen vuosi, jolloin syntyvyys on laskenut, ja tiputusta viime vuoteenkin verrattuna on selkeästi havaittavissa. Tammikuun ja elokuun välissä on syntynyt viisi prosenttia vähemmän vauvoja kuin viime vuonna”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo aihetta käsittelevässä seminaarissa.

Vielä vuonna 2017 Suomeen syntyi 50 321 lasta ja 2018 syntyi 47 577 lasta. Rapo arvioi, että tänä vuonna määrä jää ensi kertaa alle 45 000.

”Tutkijatkaan eivät tiedä, mistä tämä johtuu. Siihen ei ole olemassa yhtä, selkeää vastausta”, Rapo jatkaa.

Lasten hankintaa lykätään ja vähennetään

”Ensimmäistä kertaa ikinä luvut ovat näin synkät. Alle 45 000 lasta on jo tosi pieni määrä. Syntyvyys on laskenut kaikissa ikä-, koulutus- ja kieliryhmissä”, Rapo sanoo.

Jatkuva trendi on ollut, että lasten hankkimista siirretään yhä myöhemmälle iälle: Vielä 2010-luvulla ensimmäinen lapsi synnytettiin keskimäärin 28,2 vuotiaana. Vuonna 2018 ensisynnyttäjien keski-ikä oli kohonnut yli vuodella, 29,3:een.

Lapsia myös hankitaan perheisiin vähemmän kuin ennen: vuonna 2010 kokonaishedelmällisyysluku (eli laskelma siitä, kuinka monta lasta yksi hedelmällisessä iässä oleva nainen synnyttäisi elämänsä aikana) oli 1,87. Nyt sen arvioidaan vuonna 2019 laskevan 1,32-1,34:ään.

”Ongelmana tässä on huoltosuhde: tämän päivän vauvat ovat työiässä vasta vuoden 2050 tienoilla, ja silloin on luvassa yhteiskunnallisia ongelmia, jos tämä kehitys jatkuu”, huomauttaa Rapo.

Väkiluku laskuun 2030-luvulla?

Tilastokeskuksen 30.9.2019 julkaiseman väestöennusteen mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla.

Nykyisellä kehityksellä Suomen väkiluku lähtisi laskuun vuonna 2031. Vuonna 2050 suomalaisia olisi jo 100 000 vähemmän kuin nyt.

”Toisaalta voidaan kysyä, onko jatkuva kasvu ylipäänsä tavoiteltavaa? Väkiluku sinänsä ei ole kuin numero, mutta jos väestön ikärakenne on vino ja huoltosuhde raskas, se aiheuttaa ongelmia”, Rapo toteaa.

Vuonna 2018 Suomessa oli kaikkiaan 311 kuntaa. Näistä 60 kunnassa syntyi enemmän ihmisiä kuin kuoli. Ennusteen mukaan vuonna 2030 kuntia, joissa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, olisi 35 ja vuonna 2040 enää 12.

Mikä saisi sinut hankkimaan lisää lapsia? Aiheesta keskustellaan nyt vau.fi foorumilla sekä somekanavissamme!

Mitä mieltä olet artikkelista?