Pieniäkin lapsia ihmetyttää se, miksi he yhtäkkiä ovat vanhempien kanssa kotona tai miksi päivähoitoryhmässä on vain murto-osa kavereista läsnä. Näin kerrot vallitsevasta tilanteesta lapselle ja opastat häntä suojautumaan virukselta.

Viimeksi päivitetty 17.3.2020

Monet viranomaistahot kuten MLL, THL ja Unicef muistuttavat, että koronavirus koskettaa myös lapsia – muuttuneet arjen rutiinit ja aikuisten levottomuus saavat myös lapsen epävarmaksi. Miten selittää maailman muutos lapselle?


 


Miten puhua lapselle ”ikätasoisesti”?

Lapselle tulee kertoa viruksesta totuudenmukaisesti mutta lapsen ikätasoisesti. Kerro, että nyt on meneillään poikkeuksellinen tilanne, sillä liikkeellä on sairaus, joka on joillekin ihmisryhmille vaarallinen.

MLL ohjeistaa selvittämään lapsen ikätasoa kartoittamalla lapsen kokemuksia ja kyselemällä ajatuksia. ​”Ikätason ​huomioiminen on sitä, että puhuu niillä sanoilla ja käsitteillä, jotka lapsi tuntee. Sen lisäksi tarkistaa onko lapsi ymmärtänyt mitä vanhempi sanoi. Lastaan voi vaikka pyytää kertomaan omin sanoin, miten hän ymmärsi vanhemman puheen.”

Unicef kehottaa kertomaan myös rauhoittavasti siitä, että tautitilanteen vuoksi joku perheenjäsenistä saattaa tulevina viikkoina sairastua ja joutua sairaalaan. Siellä lääkärit auttavat sairastunutta voimaan paremmin.

Neuvo ja auta lasta näin

Anna lapselle selkeitä ja konkreettisia ohjeita siitä, miten tartuntavaaraa voi vähentää:

  • Peskää kädet hyvin: hiero lapsen käsiä saippualla 20 sekunnin ajan ja laulakaa esimerkiksi ”jänis istui maassa”, jotta ajankulu konkretisoituu lapselle.
  • Opasta lasta olemaan laittamatta sormia nenään tai suuhun, näin estät viruksen kulkeutumisen. Kerro että nyt ei saa koskea omiin tai kaverin kasvoihin.
  • Opeta lasta aivastamaan hihaan, pyyhi lapsen nenä kertakäyttöiseen nenäliinaan.
  • Jos joudutte liikkumaan yleisillä paikoilla, estä lasta koskemasta ovenkahvoihin, kaiteisiin, hissien nappuloihin ja niin edelleen. Hanskat ovat hyvä suojakonsti myös lapselle.

Miten stressi ja poikkeustilanne vaikuttavat lapseen?

THL muistuttaa myös, että lapset reagoivat stressiin monin eri tavoin: ”He voivat olla ahdistuneita, takertua vanhempiinsa tavallista enemmän, olla vihaisia tai toisaalta ylikilttejä tai esimerkiksi kastella sänkynsä öisin”.

Reagoiva lapsi tarvitsee aikuisen huomiota, läheisyyttä ja turvaa: Puhu hermostuneelle lapselle ystävälliseen sävyyn ja selitä tarvittaessa asiat monta kertaa. Kuuntele lapsen ajatuksia, älä vähättele ja järjestä teille paljon yhteistä aikaa. Tutuista rutiineista ja aikatauluista kiinni pitäminen on suositeltavaa.

Lähteet: MLL, Unicef, THL

Mitä mieltä olet artikkelista?