Viimeksi päivitetty 22.4.2025
Vaikka lapsi oppii ruokatottumuksia myös päiväkodissa ja koulussa, on kotona tapahtuvilla ruokailuilla suuri merkitys siihen, kuinka lapsi suhtautuu ruokaan ja ruokailuhetkiin. Juuri vanhemmista riippuu, mitä ruokakaupasta ostetaan, millaisia eväitä otetaan retkelle ja mitä ruokaa pöydässä tarjotaan.
Säännölliset ateriat ilman välissä tapahtuvaa napostelua auttavat lasta terveen ruokarytmin syntymisessä. Säännöllisyys tukee myös terveen nälän syntymistä, jolloin lapsi myös syö halukkaammin. Riittävä määrä unta, leikkiä ja liikuntaa ovat myös omiaan tukemaan ruokahalua – väsyneenä lapsi ei jaksa syödä.
Kun lapsi ei halua syödä
Toisinaan taaperot voivat olla hyvinkin nirsoja, mikä voi aiheuttaa päänvaivaa vanhemmille. Usein kyseessä on kuitenkin aivan normaali, kehitykseen liittyvä vaihe, joka helpottuu lapsen kasvaessa. Mikäli näin ei tapahdu, on selvitettävä, mikä lapsen syömättömyyden syynä oikein on.
Lapsen syömistä helpottaakseen on hyvä rauhoittaa ruokailuhetki kaikilta älylaitteilta – sekä lasten että vanhempien osalta. Vuorovaikutuksen tulisi olla rauhallista, eikä lasta koskaan tulisi pakottaa, uhkailla tai lahjoa syömään. Yhteinen ruokakeskustelu voi auttaa lasta kiinnostumaan ruuasta: onko ruoka rapeaa vai pehmeää tai suolaista vai makeaa. Joskus ruuan koostumus voi olla suurempi haaste lapselle kuin itse ruuan maku. Esimerkiksi kasvikset voikin olla helpompi nauttia soseutettuna kuin kokonaisina.
Huomioi myös nämä opettaessasi ruokatottumuksia
Vastuullisuus
Lapselle on hyvä opettaa jo pienestä pitäen ruokailuun liittyvää vastuullisuutta. Ruokaa otetaan lautaselle vain sen verran kuin jaksetaan syödä, ja edellisen aterian tähteitä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan seuraavilla aterioilla.
Ruokalistalle kannattaa ottaa tarpeeksi myös kasvisruokaa. Kasvisvaihtoehtoja löytyy ruokakaupoista ravintoloista ja kouluista jatkuvasti enemmän, ja niitä on hyvä tarjota ennakkoluulottomasti myös kotona.
On hyvä puhua lapsen kanssa myös siitä, mistä ruoka tulee ja kuinka se on lautaselle päätynyt. Se lisää arvostusta ruokaa kohtaan ja opettaa, ettei ruokaa synny tai heitetä pois kevyin perustein.
Miten kotona herkutellaan?
Suolaan ja sokeriin jää nopeasti koukkuun kuin huomaamatta – olipa kyseessä sitten aikuinen tai lapsi. Pahimmillaan lapsena opitut epäterveelliset ruokailutottumukset voivat olla riesana koko aikuisiän. Vaikka lapsen kanssa voi toki herkutellakin, herkkujen määrään ja laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Valitaanko pizzapäivänä kaupan valmispizza vai tehdäänkö se itse? Entä naposteltaisiinko elokuvailloissa toisinaan sipsin ja dipin sijaan dippivihanneksia?
Kuinka puhut lapselle ruuasta ja syömisestä?
Lapsi imee itseensä hyvin helposti vanhempien tavat puhua ruuasta ja syömisestä. Huomautellaanko esimerkiksi ylipainoiselle lapselle jyrkkään sävyyn ruuan määrästä? Onko perheessä tapana vähätellä tai vältellä vaikkapa tiettyjä ruokia tai ruokavalioita? Lapsen suhde ruokaan ja omaan kehoon muodostuu jo pienenä, ja vanhemmilla ja muilla aikuisilla on suuri rooli tämän tukemisessa.
Itsenäistä ruokailua alusta asti
Lapsi oppii syömään – aivan kuten kävelemäänkin – harjoittelemalla. Siksi itsenäisen ruokailun tukeminen kannattaa aloittaa jo varhain, esimerkiksi sormiruokailun avulla. Kun lapsi saa tutkia ruokaa omin käsin ja omassa tahdissaan, kehittyvät samalla motoriikka, ruokailurytmi ja kyky tunnistaa kylläisyyttä. Sotkua syntyy varmasti, mutta se on osa oppimista. Vanhemman tehtävä on tarjota turvallisia, helposti käsiteltäviä ruokia ja luoda kiireetön, kannustava ilmapiiri. Lapsi oppii parhaiten esimerkin kautta – yhteiset ruokailuhetket perheen kanssa ovat tärkeä osa tätä oppimista.
Puhtaus on puoli ruokaa
Ja sitäkin voi opetella yhdessä. Kun hygieniasta tehdään osa arkea, lapsi omaksuu sen aivan kuten haarukan käytön tai ruuasta kiittämisen.
Pienikin lapsi voi opetella pesemään kädet ennen ruokailua, ja isompi voi jo osallistua keittiöpuuhiin – huuhtoa vihanneksia, kattaa pöytää tai auttaa siivoamisessa. Kun vanhempi toimii esimerkkinä ja ottaa lapsen mukaan, hygieniasta tulee luonteva osa arkea. Näin rakentuu pohja paitsi terveellisille, myös turvallisille ruokailutottumuksille.
Muistilista turvalliseen ruuanvalmistukseen pienen lapsen kanssa:
- Pese kädet huolellisesti tavallisella saippualla ennen ruuanlaittoa ja ruokailua.
- Käytä puhtaita työvälineitä ja huuhtele leikkuulaudat sekä tiskirievut käytön jälkeen.
- Käytä eri veitsiä lihan ja vihannesten käsittelyyn tai pese veitsi välissä.
- Älä säilytä tähteitä jääkaapissa yli kahta vuorokautta.
- Kertaalleen lämmitettyä ruokaa ei enää tulisi laittaa takaisin jääkaappiin.
- Jäähdytä lämmin ruoka nopeasti esimerkiksi kylmävesihauteessa ja siirrä jäähtyneenä jääkaappiin tai pakastimeen.
- Sijoita lapselle tarkoitettu ruoka jääkaapin kylmimpään osaan.
- Kuumenna ruoka kunnolla ennen tarjoamista – kiehahtaminen tappaa bakteerit.
- Sulata pakastettu ruoka mieluiten jääkaapissa tai mikroaaltouunissa, ei huoneenlämmössä.
- Tarjoa lapselle vain läpikypsää lihaa, kalaa ja kanaa.
- Vältä kemikaalijäämiä huuhtelemalla astiat ja pinnat huolellisesti saippuasta.
- Suojaa ruoka hyönteisiltä ja säilytä sitä asianmukaisesti.
