Lapsen sairastaminen aiheuttaa aina vanhemmalle suurta huolta. Samaan aikaan mieltä voi kuitenkin painaa sairastamisen vaikutus perheen taloudelliseen tilanteeseen. Kuinka selvitä, jos sairaan lapsen kanssa kotona on oltava pidempään?
Onneksi lyhyemmät poissaolot työpaikalta hoituvat aina tilapäisellä hoitovapaalla. Tällöin vanhempi voi jäädä hoitamaan kotiin alle 10-vuotiasta, äkillisesti sairastunutta lasta enintään neljän päivän ajaksi. Tämä on kirjattu työsopimuslakiin.
Sairaan lapsen kanssa kotona – mistä saa tukea?
Jos lapsi on sairaalassa tai vaikkapa kuntoutuksessa, vanhemmalle saattaa tulla enemmänkin poissaoloja töistä. Perheen talous voikin tällöin kokea kovan kolauksen.
Sairaan tai vammaisen lapsen hoitoon osallistuva vanhempi voi joissakin tilanteissa olla oikeutettu erityishoitorahaan. Erityishoitorahaa voi saada esimerkiksi silloin, kun alle 16-vuotias lapsi on sairaala- tai poliklinikkahoidossa, niihin liittyvässä kotihoidossa tai kuntoutuksessa. Oikeuteen vaikuttavat muun muassa lapsen ikä, sairauden vaikeusaste ja hoidon vaihe. Etenkin uusperheissä kannattaa huomioida, että erityishoitorahaa voi hakea myös avio- tai avopuolison lapsen hoidon tai kuntoutuksen vuoksi.
Erityishoitorahaa maksetaan yleensä vanhemman vuositulon perusteella.
On hyvä muistaa, että erityishoitorahan edellytyksenä on lääkärin kirjoittama lääkärinlausunto D, josta ilmenee lapsen sairauden vakavuus ja vanhemman hoitoon osallistumisen tarpeellisuus.
Vammaistuki auttaa, kun lapsi tarvitsee pitkäaikaista hoitoa
Joskus päädytään tilanteeseen, jossa lapsi vaatii pitkäkestoisesti säännöllistä, toisinaan jopa ympärivuorokautista hoitoa. Tällöin kannattaa selvittää vammaistuen saamisen mahdollisuutta.
”Kun lapsella on pitkäaikainen sairaus tai vamma, perheen elämä voi muuttua monella tavalla. Päiviin voi tulla tavallista enemmän hoidon ja huolenpidon tarvetta, esim. lääkärikäyntejä, hoitoa ja kuntoutusta, avun tarvetta, seurantaa ja valvontaa. Vammaistuen tarkoitus on auttaa tilanteessa, jossa lapsen sairaus tai vamma kuormittaa arkea tavallista enemmän”, Kelan erikoissuunnittelija Tuula Sahiluoto kertoo.
Tukea myönnetään, mikäli lapsella on pitkäaikainen vamma tai sairaus, jonka johdosta lapsi tarvitsee ikäistään enemmän hoitoa, huolenpitoa tai kuntoutusta vähintään puolen vuoden ajan. Toisin kuin huoltajille suunnattu erityishoitoraha, vammaistuki on suunnattu nimenomaan lapselle. Tuki voidaan myöntää lapselle esimerkiksi kehitysvammasta tai neurokehityksellisestä häiriöstä, kuten ADHD, aiheutuvan lisääntyneen hoidon ja huolenpidon vuoksi.
On tärkeää huomioida, että huoltajan vuositulot tai omaishoidontuki eivät vaikuta vammaistukeen. Sen sijaan tuen määrä riippuu lapsen vamman tai sairauden vakavuudesta ja siitä, kuinka usein lapsi tarvitsee siihen liittyvää hoitoa.
Lapsen vammaistuki maksetaan tukea hakeneen huoltajan ilmoittamalle tilille. Sillä ei ole merkitystä, kumman huoltajan luona lapsi asuu. Tämä voi tulla yllätyksenä vuoroviikkovanhemmille, sillä lapsilisän tavoin myös lapsen vammaistuki voidaan maksaa vain yhdelle tilille. Siksi asiasta kannattaa sopia vanhempien kesken ennen kuin tukea haetaan.
Kuntoutus sujuvoittaa arkea
Toisinaan lääkäri voi ohjata lapsen perheineen Kelan tarjoamaan kuntoutukseen. Näin toimitaan esimerkiksi pitkäaikaissairauksien kohdalla, esimerkiksi silloin, kun lapsella on diabetes, epilepsia tai neurokehityksellisiä häiriöitä. Kuntoutuksen sisältö riippuu lapsen tilanteesta, ja siinä voi olla mukana esimerkiksi erikoissairaanhoitaja, fysioterapeutti tai psykologi.
Kuntoutuksen tavoitteena on aina tukea lapsen toimintakykyä ja löytää keinoja, joiden avulla lapsi perheineen pystyisi jatkamaan mahdollisimman normaalia elämää. Sairaan lapsen kanssa kotona oleva aikuinen saakin kuntoutuksesta usein hyviä työkaluja arjen sujuvoittamiseen.
Myös yksityislääkärin vastaanottokäynneistä saa korvauksen
Lapsen sairastuessa ensisijainen tarve on päästä mahdollisimman nopeasti hoitoon. Joskus lähin apu löytyy julkiselta, toisinaan taas yksityiseltä terveysasemalta. Mikäli lapsen kanssa päätyy yksityisen terveydenhuollon avun piiriin, vastaanottokäynnistä voi hakea korvausta. Esimerkiksi vuoden 2026 alusta vastaanottokäynnin korvaus on 8 euroa. Sama korvaus on voimassa myös puhelin- ja etävastaanotoista.
Myös vastaanotolle – niin yksityiselle kuin julkisellekin puolelle – suuntautuvista matkoista voi saada Kela-korvausta.
