Viimeksi päivitetty 8.1.2026
Vaikka neuvolakäynnit ovat vapaaehtoisia, niissä kannattaa ehdottomasti käydä sekä sikiön että äidin terveyden takia. Neuvolassa ei kuitenkaan keskitytä ainoastaan erilaisiin tutkimuksiin, vaan sieltä saa tärkeää tietoa ja tukea vanhemmuudesta, raskauden kulusta ja synnytyksestä.
Ensimmäinen käynti äitiysneuvolassa sijoittuu normaaliraskaudessa yleensä raskausviikoille 8–12. Aika kannattaa kuitenkin varata jo heti positiivisen raskaustestin tekemisen jälkeen, sillä toisinaan neuvolaan on perusteltua mennä jo ennen kahdeksatta raskausviikkoa.
THL suosittelee ottamaan yhteyttä neuvolaan mahdollisimman varhain, jotta äiti ehtii halutessaan osallistua mahdollisiin sikiöseulontoihin. On myös hyvä muistaa, että neuvolassa käyminen ennen 16:tta raskausviikkoa on myös Kelan äitiysavustuksen saamisen ehto.
Ensimmäisellä käynnillä kartoitetaan kokonaistilanne
Ensikäynnin aikana keskitytään lähinnä juttelemaan perheen kokonaistilanteesta ja puntaroimaan mahdollisten lisätutkimusten ja lisätuen tarvetta. Neuvolan asiakkaana on aina koko perhe, joten molemmat vanhemmat ovat tervetulleita jo ensimmäiselle neuvolakäynnille. Mukaan voi ottaa myös muun perheenjäsenen tai tukihenkilön.
Ensimmäisen käynnin aikana neuvolatyöntekijän kanssa käydään läpi äidin yleistä terveydentilaa ja täytetään esitietolomakkeita, joiden avulla selvitetään esimerkiksi mahdollisia perinnöllisiä sairauksia ja raskauteen vaikuttavia perussairauksia. Myös mahdollisten aiempien raskauksien ja synnytysten kulkua käydään läpi.
Keskustelun lomassa selvitetään myös molempien vanhempien ruokailu- ja liikuntatottumuksia. Lisäksi jutellaan alkoholin ja päihteiden käytöstä, ja vanhemmille annetaan täytettäväksi alkoholin käyttöä mittaava Audit-kysely. Äiti saa käynniltä mukaansa myös neuvolakortin, johon kirjataan raskauden aikana tehdyt tutkimukset ja tiedot raskauden etenemisestä.
Neuvolassa tehtävät tutkimukset
Ensimmäisen käynnin tutkimukset keskittyvät pitkälti äidin terveydentilaan ja raskauden keston selvittämiseen. Äidiltä mitataan esimerkiksi verenpaine sekä paino ja pituus.
Lisäksi äiti saa laboratoriolähetteen virtsanäytteen ottamista varten. Näytteen avulla selvitetään veren valkuaisen, sokerin ja bakteerien määrä. Virtsasta tutkitaan mahdolliseen raskausdiabetekseen liittyvä glukoosi sekä proteiinipitoisuus, jonka kasvaminen yhdessä verenpaineen kohoamisen kanssa kielii raskausmyrkytyksen riskistä. Lisäksi laboratoriossa tehdään virtsan bakteeriviljely sekä otetaan erillinen virtsan klamydianäyte.
Verikokeet neuvolakäynnillä
Verikokeiden suhteen käytännöt vaihtelevat neuvoloittain. Ensimmäisellä neuvolakäynnillä odottaja voi esimerkiksi saada lähetteen verikokeisiin, joissa hän käy ajanvarauksella laboratoriossa. Äidistä otetaan alkuraskaudessa verinäyte, jonka avulla selvitetään odottajan veriryhmävasta-aineet, sillä äidin ja sikiön veriryhmät saattavat olla keskenään epäsopivat. Lisäksi verestä tutkitaan kuppa, ja äidin suostumuksella myös HIV-vasta-aineet ja hepatiitti.
Hemoglobiinia seurataan sormenpäästä otettavin verinäyttein koko raskauden ajan.
Vanhemmille tietoa raskaudesta
Neuvolan tärkein päämäärä on tukea vanhemmuutta sekä ennaltaehkäistä erilaisia lapsen hoitoon ja perhe-elämään liittyviä ongelmia. Sen vuoksi vanhemmille jaetaan käyntien aikana myös paljon tietoa. Ensimmäiseltä neuvolakäynniltä kannetaankin usein kotiin runsaasti materiaalia, jossa kerrotaan vauva-arjesta, terveellisestä ruokavaliosta ja mahdollisista lisätutkimuksista. Neuvolakäynneillä kannattaakin hyödyntää mahdollisuutta kysyä kaikista mieltä askarruttavista asioista, ja yhteyttä voi ottaa matalalla kynnyksellä.
Seulontoihin osallistuminen
Ensimmäisellä neuvolakäynnillä kerrotaan myös sikiön seulontatutkimuksista, joihin osallistuminen on vapaaehtoista.
Seulontoihin kuuluvat varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus raskausviikolla 10–14, kromosomipoikkeavuuksien selvittäminen raskausviikon 10 jälkeen sekä ultraäänitutkimus vaikeiden rakennepoikkeavuuksien selvittämiseksi raskausviikolla 18−21 tai raskausviikon 24+0 jälkeen. Vanhemmat saavat halutessaan osallistua kaikkiin seulontoihin tai vain osaan niistä. Yleisin seulontatutkimus on ultraäänitutkimus, jossa käy yli 95 % odottavista äideistä.
Miten ensimmäiseen neuvolakäyntiin voi varautua?
Ennen ensimmäistä neuvolakäyntiä äidin kannattaa tarkistaa viimeisten kuukautisten alkamispäivä ja kierron tavanomainen pituus. Tämä auttaa terveydenhoitajaa määrittämään lasketun ajan ja ajoittamaan tulevat tutkimukset oikein. Esimerkiksi ultraäänitutkimus on tehtävä tietyillä viikoilla, jotta sen antama tieto on luotettavaa.
Oleellinen tieto on myös, onko odottaja sairastanut vihurirokon ja vesirokon tai onko hänellä rokotus tauteja vastaan. Lisäksi suvun ja perheen perinnöllisten sairauksien selvittäminen on tarpeen, sillä niitä kysytään ensimmäisellä käynnillä.
