Tulisiko lapsen leivälle levittää voita ihan kuin ennen vanhaan? Onko keinotekoinen makeutusaine vaarallista?

Viimeksi päivitetty 23.8.2011

Viime aikoina on keskusteltu paljon vaarattomina pidettyjen ruoka-aineiden, margariinin ja aspartaamin haitallisuudesta. Kummallakin on omat sinnikkäät vastustajansa.



Meijerivoin puolestapuhujat uskovat käsitellyillä kasvirasvoilla olevan haitallisia vaikutuksia terveyteen. Jotkut tutkijat ovat todenneet, että lisääntyneen sepelvaltimotaudin ja margariinin käytön välillä olisi yhteys.

Lue myös: Vauvalle karkkipäivä?

Tämän käsityksen mukaan margariinit sisältäisivät haitallisia transrasvoja, jotka eivät olisi luonnollisten rasvojen veroisia. Teollisesti kovetettujen kasviöljyjen väitetään vaikuttavan kolesteroliin yhtä haitallisesti kuin kovien rasvojen. Intensiivisesti vellonut rasvakeskustelu onkin lisännyt voin kulutusta.

Lue myös: Lapsuuden elintavat näkyvät valtimoissa aikuisena

Myös kemiallisen makeutusaine aspartaamin ympärillä pyörii epäilyttäviä tutkimustuloksia. Aspartaamin käyttöön on liitetty hermostollisia oireita, ja jotkut tahot pitävät sitä jopa hermomyrkkynä, sillä siinä väitetään kuumetessaan syntyvän haitallista puualkoholia.

Monet eivät halua syöttää lapsilleen luonnottomina pitämiään aineita. Mutta mitä sanovat ravitsemusasiantuntijat?

”Margariini ehkäisee verisuonisairauksia”

Kaikki haastateltavat ovat yksimielisiä siitä, että lapsen leivälle tulisi laittaa margariinia.

”Margariini sisältää kasviöljyä eli pehmeitä rasvoja, joiden ns. välttämättömät rasvahapot ovat tärkeitä raaka-aineita lasten solukalvoille.  Näitä ei voissa juurikaan ole”, sanoo Turun Terveyden edistämisen yksikön ravitsemusterapeutti Raija Puumalainen.

”Sydän- ja verisuonisairauksien riski on suurempi kuin margariinin oletetut, usein mielikuviin perustuvat haittavaikutukset. Sepelvaltimotauti alkaa jo lapsena, vaikka oireet näkyisivät vasta myöhemmin. Pehmeitä rasvoja käyttämällä voi pienentää sairastumisen riskiä”, perustelee Tampereen yliopistollisen sairaalan ravitsemusterapeutti Heli Alden.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Raija Karan mukaan transrasvoja ei ole ollut margariineissa kahteenkymmeneen vuoteen.

”Margariinin haitallisuus on myytti. Margariineissa on kovetettuja rasvoja voihin verrattuna hyvin vähän. Margariinien lisäaineet ovat puolestaan luonnonmukaisia, esimerkiksi sitruunahappoa ja ruokasoodaa. Ihmisillä on kummallisia mielikuvia voin luonnollisuudesta, vaikka kummatkin tuotteet ovat peräisin luonnosta ja valmistettu tehtaissa”, Kara painottaa.

Margariininkin tulisi kuitenkin olla tarpeeksi rasvapitoista. Lapset voivat saada liian vähän erityisesti pehmeää rasvaa. Leipärasvan tulisi olla vähintään 60-prosenttista, jotta lapsi saisi riittävästi rasvahappoja.

Lue myös: Hyvät ruokatottumukset luodaan kotona

”Ruoanlaitossa ja paistamisessa kannattaa käyttää rypsiöljyä, mutta tietenkään ei ole kiellettyä paistaa vaikkapa lettuja silloin tällöin voissa”, Jyväskylän kaupungin ravitsemusterapeutti Mari Viiru toteaa.

”Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita suosittelen kaikenikäisille. Jogurtit, joista on vähennetty sokeria, käyvät mainiosti myös lapsille, mutta aikuisille tarkoitetut kevyttuotteet ovat tarpeettomia”, Viiru lisää.

”Aspartaamiin ei liity turvariskejä”

”Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA arvioi muun muassa lisäaineiden turvallisuutta. Se on julkaissut aspartaamista arviot vuosina 2006, 2009 ja 2011. Näissä lausunnoissa on todettu, ettei aspartaamia koskevissa tutkimuksissa ole tullut esille mitään sellaista, jonka vuoksi nykyisiä päiväsaantisuosituksia tulisi muuttaa”, sanoo Eviran tuoteturvallisuusyksikön ylitarkastaja Kirsi-Helena Kanninen.

Päivittäinen nautittava turvamäärä ilmoitetaan milligrammoina painokiloa kohden. 20-kiloinen lapsi voi käyttää turvallisesti joka päivä aspartaamilla makeutettua tuotetta 1,3 litraa. Tämä on ravitsemusasiantuntijoiden mukaan jo niin paljon, ettei se ole kokonaisuuden kannalta terveellistä tai järkevää.

Lue myös: Aamiainen pitää solakkana

”On tärkeämpää huolehtia siitä, että lapsi tottuu vain kohtuulliseen makeustasoon. Itse mieluummin toki tarjoaisin sokerilla maustettua marjapuuroa jonkin teollisen jälkiruoan sijaan”, Puumalainen toteaa.

Sekä Alden että Viiru huomauttavat, että jotkut kouluikäiset lapset juovat huolestuttavan paljon limsoja. Huolissaan ei tulisi kuitenkaan olla aspartaamista, vaan siitä, että kunnollinen syöminen jää makeiden kustannuksella vähemmälle.

”Aspartaamin ja margariinin vaarallisuudesta on noussut turhaa kohua. Oleellisempaa onkin tarkastella ruokavaliota kokonaisuutena eikä pelkästään yksittäisen ruoka-aineen tai lisäaineen saantia”, painottaa Alden.

Teksti: Jaana Kinnari
Kuva: Jaana Kinnari

Lue myös:

Lapsen ylipaino kuriin ruutuaikaa rajoittamalla

Limu ei välttämättä lihota

Saa nauttia!

Vauvan kielletyt ruoka-aineet 

Mitä mieltä olet artikkelista?