Viimeksi päivitetty 24.4.2020
Koliikki voi saada vauvan itkemään tuntikausia päivittäin. Yksiselitteistä syytä koliikkiin ei ole toistaiseksi löydetty, eikä sille ole olemassa lääketieteellistä hoitoa. Tuoreen tutkimuksen valossa näyttäisi kuitenkin siltä, että vyöhyketerapiasta voisi olla apua koliikkiin.
Lohjalla vuosina 2017-2019 toteutettu tutkimushanke kartoitti koliikkivauvojen vanhempien kokemuksia vyöhyketerapiasta. Mukana tutkimuksessa oli 35 vauvaa, joista lähes puolella koliikkioireilu loppui kokonaan vyöhyketerapiahoitojen jälkeen. Muilla vauvoilla oireet jatkuivat, mutta valtaosalla selvästi aiempaa lievempinä.
”Vyöhyketerapia rentoutti ja rauhoitti vauvoja, vähensi kehon jännitystiloja, koliikki-itkua ja levotonta liikehdintää. Lisäksi se paransi vauvojen unen laatua ja helpotti vatsan toimintaa”, vyöhyketerapeutti Piia Jokela kommentoi tutkimustuloksia.
Apua myös uniongelmiin ja ummetukseen
Tulokset eivät yllätä 10 vuotta vyöhyketerapeuttina toiminutta Jokelaa. Hänen mukaansa vyöhyketerapia voi auttaa monenlaisiin vauvojen vaivoihin.
”Siitä voi olla apua esimerkiksi vatsan kipristelyyn, itkuisuuteen, jännittyneisyyteen, uniongelmiin ja ummetukseen”, Jokela listaa.
Tuhansia vuosia vanha hoitomuoto
Vyöhyketerapia on monille terminä tuttu, mutta käytännössä sen sisältö voi olla hämärän peitossa. Jokela kuvailee vyöhyketerapiaa kehohoidoksi, jossa hierotaan ja painellaan korvissa, kämmenissä ja jalkapohjissa olevia heijastepisteitä sekä hierotaan koko keholla olevia vyöhykeratoja.
”Se on tuhansia vuosia vanha hoitomuoto, jonka tavoitteena on pitää ihminen terveenä. Hoidon aikana ihminen usein rentoutuu, stressi helpottaa, kehon omat parantajahormonit lähtevät liikkeelle ja aineenvaihdunta vilkastuu. Näiden seurauksena ihminen usein kokee, että monet vaivat ja kiputilat helpottavat.”
Samanlaista hoitoa vauvasta vaariin
Jokelan mukaan vyöhyketerapiahoitoa voidaan antaa jo vastasyntyneelle, mutta useimmat hoitoon tulevat pikkuvauvat ovat muutaman viikon vanhoja. Hoidon aikana terapeutti säätelee hieronnan voimakkuutta lapsen iän ja herkkyyden mukaan.
”Itse hoitorutiini on melko samanlainen, oli sitten kyseessä vauva tai vaari. Aina hoidetaan korvat, kämmenet ja/tai jalkapohjat sekä hierotaan jalkoja, käsivarsia, selkää, päätä ja rintarankaa.”
Uni maistuu hoidon jälkeen
Hoito voi saada vauvan reagoimaan monin tavoin. Jokelan mukaan reagointi voi olla mitä tahansa raukeasta ihmettelystä kikatukseen tai sydäntä särkevään itkuun.
”Usein vauva kakkaa, pissaa tai piereskelee hoidon aikana. Hoidon jälkeen vauvan on tärkeä saada maitoa, jonka jälkeen uni yleensä maistuu”, Jokela tuumaa.
Yleensä muutama hoitokerta riittää
Lohjalaistutkimuksessa vauvojen oireilu helpotti kolmen-neljän hoitokerran jälkeen. Jokelan kokemuksen mukaan vanhemmat huomaavat vauvassaan pieniä muutoksia usein jo ensimmäisen kerran jälkeen.
”Yleensä hoitokertoja on 2-6, joskus enemmänkin. Vauvat, jotka tarvitsevat viisi hoitokertaa tai enemmän käyvät usein hermostollisesti niin sanotusti ylikierroksilla.”
- Lohjalla toteutetun pilottitutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vanhempien kokemuksia vyöhyketerapian vaikutuksista vauvan koliikkiin.
- Se toteutettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Lohjan kaupungin yhteistyönä.
- Tutkimusta rahoitti Lapsi ja Luonto -säätiö. Se oli siis koulu- ja luonnonlääketieteen yhteistutkimus.
- Tutkimuksessa hoidettiin 37 koliikista kärsivää vauvaa, jotka saivat kolmesta neljään hoitokertaa modernin vyöhyketerapian menetelmällä.
- Vauvojen vanhemmat kertoivat, että 43 prosentilla vauvoista koliikkioireet loppuivat kokonaan hoidon aikana. Lopuilla oireet jatkuivat, mutta lievenivät.
- Tutkimuksen yhteenvetona todettiin, että manipulatiivisella vyöhyketerapialla oli vaikutusta koliikkivauvojen oireiluun. Jatkossa asiaa tulisi tutkia laajemmalla otoksella ja useammalla verrokkiryhmällä.
Lähteet:
Doula ja vyöhyketerapeutti Piia Jokela
Koliikkivauvojen hoito vyöhyketerapialla -pilottitutkimuksen loppuraportti
