Pienen lapsen yöheräilyt ja nukahtamisvaikeudet ovat tavallisia, ja katoavat usein iän myötä. Pahimmillaan lapsen uniongelmat voivat kuitenkin hankaloittaa koko perheen elämää.

Viimeksi päivitetty 18.11.2025

Pikkulapsi- ja vauva-arki voi olla varsin unetonta aikaa niin lapselle itselleen kuin vanhemmillekin. Ensimmäisten elinkuukausiensa aikana vauvan vuorokausirytmi on vielä kehittymätön, ja nukahtamisvaikeudet ja yöheräilyt ovatkin yleisiä. Usein lapsen yöheräilyt alkavat vähentyä toisen ikävuoden kohdalla, mutta niitä voi ilmetä vielä kolmivuotiaaksi saakka. Nukahtamisvaikeudet taas loppuvat yleensä noin kolmen kuukauden ikäisenä.

Vaikka lapsen univaikeudet ovatkin tavallisia ja kuuluvat kehitykseen, vanhempien tulisi aina tukea lasta oikean vuorokausirytmin löytämisessä ja itsekseen nukahtamisessa.



 

Yleisimmät lapsen uniongelmat

Yleisimpiä pienten lasten uniongelmia ovat:

  • Yöheräilyt
  • Nukahtamisvaikeudet
  • Liian aikaisin herääminen
  • Uniassosiaatiohäiriöt

Joskus lapsella voi olla myös erilaisia parasomnioita, joihin kuuluvat mm. unissakävely, hampaiden narskuttelu, yölliset kauhukohtaukset ja unissapuhuminen. 

Yöllisissä kauhukohtauksissa lapsi tyypillisesti nukkuu 1–2 tuntia, jonka jälkeen nousee istumaan kauhistunut ilme kasvoillaan. Lapsi saattaa huutaa, hikoilla tai äännähdellä, mutta ei kuitenkaan ole hereillä. Kohtaus kestää yleensä parisen minuuttia eikä lapsi muista sitä jälkikäteen. Lasta ei myöskään tulisi herättää kohtauksen aikana.

Vaikka esimerkiksi yölliset kauhukohtaukset voivat tuntua hurjilta, parasomnioista ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan, sillä ne loppuvat iän myötä. Toisaalta myös stressi voi aiheuttaa parasomnioita, joten voikin olla hyvä pohtia, onko lapsen elämässä tapahtunut jotain kuormittavaa. 

Univaikeuksien syyt

Lapsen uniongelmat voivat olla seurausta esimerkiksi epäsäännöllisestä päivärytmistä, älylaitteiden käytöstä tai liian pitkistä päiväunista. Vauvoilla taas saattaa ilmetä uniassosiaatioita, jolloin vauva on esimerkiksi tottunut nukahtamaan vanhempansa rinnalle, eikä tällöin pysty myöhemminkään nukahtamaan millään muulla tavalla.

Joskus univaikeuksien taustalla voi olla myös allergiaa tai kipua. Mikäli epäilee näiden olevan univaikeuksien takana, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen. 

Uniongelmien hoito

Vanhempien johdonmukaisuus on avainasemassa uniongelmien hoidossa. Illat tulisi rauhoittaa televisiolta, puhelimilta ja turhan vauhdikkailta leikeiltä: sen sijaan esimerkiksi iltapala, hampaiden harjaus ja iltasatu ovat hyviä rutiineja, jotka valmistavat lasta nukkumaanmenoa varten. Huolehdi siitä, että lapsen nukkumisympäristö on rauhallinen ja tarpeeksi pimeä, sillä liiallinen valo ja meteli häiritsevät nukahtamista.

Vanhempien johdonmukaisuus on avainasemassa uniongelmien hoidossa. Illat tulisi rauhoittaa televisiolta, puhelimilta ja turhan vauhdikkailta leikeiltä

Jo vauvoja voi alkaa hiljalleen ohjaamaan oikeaan vuorokausirytmiin välttämällä keskusteluja ja kirkkaiden valojen päällä pitämistä lapsen nukkumaanmenoajan jälkeen. Lempeillä unikoulumenetelmillä lasta voi auttaa nukahtamaan itsekseen myös yöllisten heräämisten jälkeen. On kuitenkin hyvä muistaa, että unikoulun aloittamista suositellaan vähintään puolivuotiaille lapsille, jotka eivät enää heräile useita kertoja yössä syömään. Jos kyseessä taas on uniassosiaatioista eroon pääseminen, voi unikouluharjoituksia soveltaa jo neljän kuukauden ikäisille lapsille.

Lähteet: Terveyskirjasto, Terveyskylä

Mitä mieltä olet artikkelista?