Pitkäkestoinen stressi vauvalla voi johtaa vaikeuksiin itsesäätelyjärjestelmän kehittymisessä. Parhaiten suojaat vauvaasi stressiltä hyvällä vuorovaikutuksella, kosketuksella ja ympäristön riittävällä ennustettavuudella.

Viimeksi päivitetty 13.12.2019

Pieni vauva tarvitsee kokonaisvaltaisesti häntä hoitavan aikuisen apua – myös stressiltä suojautumisessa. Syntymän jälkeen stressi välittyykin vauvalle ensisijaisesti vanhemmuuden, hoivan ja vuorovaikutuksen kautta.

”Lapselle aiheutuu stressiä, jos hänen emotionaalisia tai fyysisiä tarpeitaan ohitetaan tai laiminlyödään toistuvasti. Stressiä syntyy myös, jos lapsi ei saa riittävää apua hoitavalta aikuiselta omien tunteidensa ja fyysisten tilojensa säätelyyn”, sanoo Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksen apulaisprofessori, lapsen kehityksen erikoispsykologi Riikka Korja.

Stressi on osa arkea

Vaikka vanhemmuus ja vuorovaikutus olisivat kunnossa, vauva voi kohdata stressaavia tilanteita tavallisessa arjessakin. Stressiä voivat aiheuttaa esimerkiksi äkilliset siirtymät.

”Myös tilanteet, joissa vanhempi on hämmentynyt, stressaantunut tai peloissaan voivat olla stressaavia vauvalle. Lapsi tulkitsee ympäristöä vanhemman kautta. Näin vanhemmasta välittyvä stressi tai pelko voi herättää stressiä myös lapsessa. On hyvin luonnollista, että näitäkin tilanteita tulee”, Korja sanoo.

Avainasemassa vuorovaikutus ja kosketus

Stressaavassa tilanteessa vauva tarvitsee aikuisen apua, kuten hyvää vuorovaikutusta ja rauhoittavaa kosketusta. Myös säännöllinen vuorokausirytmi ja ympäristön riittävä ennustettavuus ehkäisevät vauvan stressiä.

”Kaikki lapset tarvitsevat riittävän hyvää vastavuoroista vuorovaikutusta, peilausta ja yhteyttä. Fyysinen läheisyys, kantaminen ja silittely suojaavat lapsen aivoja stressiltä”, Korja painottaa.

Muista myös ilo ja leikki

Myöskään iloa, leikillisyyttä ja riittävää aktiivisuutta ei ole syytä unohtaa. Ne ovat tärkeitä lapsen kehityksen kannalta ja suojaavat tätä stressiltä.

”Iloisen ja vuorovaikutuksellisen leikin tarjoaminen rauhoittavan ja hellän hoivan rinnalla on tärkeää”, Korja lisää.

Erotilanteet stressaavat vauvaa

Myös ero vanhemmasta voi aiheuttaa vauvalle stressiä. Tämä ei silti tarkoita, etteikö vauvaa voisi jättää tutulle ja turvalliselle hoitajalle esimerkiksi muutamaksi tunniksi. Oleellista Korjan mukaan on, että vanhempi tiedostaa, kuinka pitkiä eroja juuri oma lapsi kestää.

”Vauvat ja lapset kyllä toipuvat lyhyistä erotilanteista varsin nopeasti. Vauvan rauhoittelu ennen ja jälkeen eron on tärkeää. Tärkeää on myös, että eron aikana vauvaa hoitaa tuttu aikuinen, joka lievittää vauvan stressiä esimerkiksi rauhoittavalla hoivalla.”

Tunnista vauvan stressin merkit

Vauvan stressin tunnistaminen ei aina ole helppoa. Siksi on tärkeää, että vanhempi opettelee tunnistamaan oman lapsensa tapoja reagoida stressiin.

”Yleisiä merkkejä voivat olla esimerkiksi vaikeus rauhoittua, kontaktin välttely, positiivisten tunteiden vähäisyys ja vaikeudet syömisessä tai nukkumisessa. On kuitenkin tärkeä muistaa, että aina taustalla ei välttämättä ole stressi, vaan kyse voi olla muista lapseen liittyvistä tekijöistä – esimerkiksi fyysiseen terveyteen tai biologiseen temperamenttiin liittyen, Korja muistuttaa.

Stressi vaikuttaa itsesäätelytaitoihin

Vauvan aivot kehittyvät kokemusten muovaamina. Kun hän saa toistuvia kokemuksia riittävän oikea-aikaisesta hoivasta, vauvan oma säätelyjärjestelmä kehittyy. Ensimmäisten kahden elinvuoden aikana kehittyvät itsesäätelytaidot vaikuttavat merkittävästi lapsen psyykkiseen toimintakykyyn myöhemmin.

”Vauvan kokema stressi vaikuttaa erityisesti lapsen itsesäätelytaitoihin. Pitkäkestoiselle ja voimakkaalle stressille altistuneet lapset voivat olla voimakkaammin ja pitkäkestoisemmin hankalia tunteita ilmaisevia. Lisäksi lapselle voi olla vaikeampaa rauhoittaa itseään ja säädellä omaa toimintaansa”, Korja kertoo.

Yksilölliset erot suuria

Vanhempien ei kuitenkaan ole tarpeen kavahtaa jokaista stressaavaa tilannetta siinä pelossa, että niillä olisi kauaskantoisia vaikutuksia vauvan kehitykseen. Yleensä vasta voimakas, pitkäkestoinen stressi voi altistaa itsesäätelytaitojen ongelmille – ja tällöinkin edellä mainitut suojaavat tekijät vähentävät stressin vaikutuksia.

”Hyvä hoivasuhde voi suojata lasta stressin negatiivisilta vaikutuksilta. Lisäksi on hyvä huomioida, että yksilölliset erot stressin vaikutuksille ovat suuret”, Korja muistuttaa.

Lähde: Lapsen aivot ja stressi -esite (FinnBrain-tutkimus, Turun yliopisto)

Mitä mieltä olet artikkelista?