Voiko haastattelija työhaastattelutilanteessa kysyä raskaudesta tai siihen liittyvistä suunnitelmista? Entä jos hakija on raskaana – pitääkö raskaudesta kertoa haastattelutilanteessa? Asianajaja ja varatuomari Katja Halonen kertoo.

Viimeksi päivitetty 12.11.2019

”Voinko hakea uutta työpaikkaa ollessani raskaana?”


 


”Pitääkö aluillaan olevasta raskaudesta kertoa haastattelussa?”

”Mitä teen, jos haastattelija kysyy perhesuunnitelmista?”

Lyhyesti: Voit hakea, ei tarvitse kertoa, voit jättää vastaamatta.

”Työnhakijalla ei ole mitään velvoitetta kertoa parisuhteestaan tai perheestään missään vaiheessa työhaastattelua. Työhaastattelussa saa kysyä vain työhön liittyviä tai työn kannalta tarpeellisia asioita, hakijan yksityiselämä ei kuulu näihin”, vahvistaa asianajaja ja varatuomari Katja Halonen.

Valitse mitä kerrot

Joissakin tapauksissa työhaastattelija saattaa haastattelutilanteessa yrittää saada haastateltavan itse kertomaan työhön liittymättömistä asioista. Tällainen aie saattaa piillä esimerkiksi kysymyksen ”mitä teet vapaa-ajallasi” taustalla.

”Tässä tilanteessa kannattaa tiedostaa omat oikeudet, jotta tietää miten haluaa kysymykseen vastata. Kertooko vaikka kirjojen lukemisesta tai kokkausharrastuksesta vai lähteekö avaamaan perhe-elämäänsä. On myös oikeus kieltäytyä vastaamasta tämäntyyppiseen kysymykseen, ja se ei saa vaikuttaa rekrytointiin”, Halonen huomauttaa.

Työnantajapuoli on Halosen mukaan enenevässä määrin nykyisin valveutunutta, ja osaa välttää kielletyistä aiheista kysymistä.

Mitä tehdä, jos kysytään silti?

Mikäli ”kielletty” kysymys haastattelussa kuitenkin tulee, siihen kieltäytyy vastaamasta ja ei tule valituksi, kyseessä saattaa olla syrjintä työhönottotilanteessa.

Käytännössä tilanne voi olla haastava, sillä työnhakijan on pystyttävä esittämään todennäköisiä syitä, joiden perusteella voidaan olettaa syrjinnän tapahtuneen. Syrjintäolettama syntyy, jos raskaana oleva työnhakija voi osoittaa olleensa tehtävään ansioituneempi kuin siihen valittu henkilö.

”Pitäisi pystyä osoittamaan, että jo valittu henkilö oli vähemmän ansioitunut, mikä on varsinkin yksityisessä yrityksessä hyvin vaikeaa, sillä hakijoiden taustatietoja ei julkaista. Tämä on näytöllisesti hyvin vaikeaa.”

Syrjintäolettaman syntymisen jälkeen työnantajan on pystyttävä näyttämään toteen, että menettelylle on ollut hyväksyttävä syy ja että valintaprosessi on perustunut ei-syrjiviin seikkoihin.

Ääritilanteessa vaikka käräjille mentäisiin ja siellä voitto heltiäisi, menetettyä työpaikkaa ei silti oikeustoimien kautta itselleen saisi – työnhakija olisi oikeutettu hyvitykseen, joka on luonteeltaan korvausta syrjinnän aiheuttamasta loukkauksesta.

Parasta mitä vaikeassa tilanteessa voi tehdä, on esittää oma rauhallinen ja harkittu vastaus – esimerkiksi ”En halua puhua yksityiselämääni liittyvistä asioista tässä yhteydessä”.

Aiheesta keskustellaan myös vau.fi-foorumilla: Raskauden suunnittelu ja työnhaku

Mitä mieltä olet artikkelista?