Kaikki me tarvitsemme kosketusta, niin lapset kuin aikuisetkin. Kosketus on erityisen tärkeää pienelle vauvalle, sillä se voi osaltaan vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä kiintymyssuhdetta.

Viimeksi päivitetty 20.11.2023


Itkevää vauvaa rauhoitellaan usein ottamalla lapsi syliin. Vaikka lapsi ei lopettaisikaan itkua, syliin pääseminen usein helpottaa vauvan kokemaa pahaa oloa. Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä onkin erittäin merkittävä, ja mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä enemmän hän tarvitsee lempeää kosketusta.

Kosketuksella on ihmeellinen voima – se voi rauhoittaa ja vähentää negatiivisia tunteita. Kosketuksen on myös todettu parantavan unen laatua ja keskittymiskykyä sekä vähentävän ärtymystä ja stressiä. Tämä johtuu siitä, että koskettaminen laukaisee aivoissa oksitosiinin, niin kutsutun hyvän mielen hormonin tai rakkaushormonin erityksen. Oksitosiini vahvistaa hyvän mielen tunnetta ja sen onkin havaittu lisäävän empatiaa ja luottamusta toisiin ihmisiin.

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä

Koskettamisella on valtava rooli pienen lapsen elämässä. Vastasyntynyt lapsi luo kiintymyssuhteen vanhempiinsa luoman yhteyden – katsekontaktin ja kosketuksen – kautta ja oppii myöhemmin tutustumaan ympäröivään maailmaan koskettelemalla esineitä ja asioita.

Koskettaminen laukaisee aivoissa oksitosiinin, niin kutsutun hyvän mielen hormonin erityksen.

Hellä kosketus voi tuoda lapselle turvaa ja luottamusta aikuiseen. Läheiset ihmissuhteet ja lempeä kosketus voivat vaikuttaa myönteisesti ainakin seuraaviin asioihin:

  • lapsen sosiaalisten taitojen kehittymiseen
  • lapsen itkuisuuden vähenemiseen
  • lapsen immuunijärjestelmän vahvistumiseen
  • lapsen ja vanhemman välisen tunnesiteen kasvamiseen
  • lapsen tunneilmaisutaitojen kehittymiseen
  • lapsen rauhoittumiseen ja nukahtamisen helpottumiseen.

Se, kuinka usein ja millä lailla lasta kosketetaan tämän ollessa pieni, saattaa vaikuttaa olennaisesti myös siihen, kuinka lapsi suhtautuu koskettamiseen aikuisena. Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä onkin asia, jota ei kannata väheksyä.

Kun lapsen ja vanhemman välillä vallitsee vahva kiintymyssuhde, se voi antaa vauvalle turvaa ja rohkeutta aloittaa oman ympäristönsä tutkiminen. Kosketuksen merkitys lapsen elämässä kasvaakin entisestään, kun vauva alkaa noin 3–4 kuukauden ikäisenä koskettelemaan esineitä ja asioita käsillään ja suullaan.

Kosketuksella on monesti myös lääketieteellisiä etuja esimerkiksi keskoslasten hoidossa:

On todettu, että niin kutsuttu kengurumenetelmä, jossa keskoslasta pidetään paljon aikuisen ihoa vasten, voi auttaa parantamaan lapsen unirytmiä, imemiskykyä sekä lämpötilansäätelyä. Keskoslapset myös kasvavat paremmin ollessaan ihokosketuksessa vanhempiensa kanssa, ja keskoskaappihoidon ohella tai niiden sijaan keskosia hoidetaankin usein kengurumenetelmällä.

Lempeä ääni, hellä kosketus ja lämmin katse viestittävät lapselle, että hänestä pidetään huolta ja häntä rakastetaan. (Kuva: Getty Images)

Kuinka vauvan ja vanhemman välistä suhdetta voi vahvistaa?

Pienen vauvan vuorovaikutustaidot nojaavat näköhavaintoihin ja kosketukseen – siksi niitä tulisikin olla runsaasti tarjolla. Vauvan ja vanhemman välinen vuorovaikutus ja kiintymyssuhde kehittyvät normaaleissa arkiaskareissa, kuten ruokaillessa, nukuttamisessa ja vaipanvaihdossa.

Lempeä ääni, hellä kosketus ja lämmin katse viestittävät lapselle, että hänestä pidetään huolta ja häntä rakastetaan. Näin lapsi tuntee olonsa turvalliseksi ja luottavaiseksi. Esimerkiksi silittelyä, suukottelua ja halailua kannattaakin ottaa runsaasti mukaan vauva-arkeen.

Vauvan ja vanhemman välinen vuorovaikutus ja kiintymyssuhde kehittyvät normaaleissa arkiaskareissa, kuten ruokaillessa, nukuttamisessa ja vaipanvaihdossa.

Vaate- ja vaippavalinnoissakin kannattaa kiinnittää huomiota siihen, millaisen materiaalin kosketus on mahdollisimman hellävarainen vauvan iholle. Esimerkiksi vastasyntyneille suunnitelluissa Pampers Premium Protection -vaipoissa on kiinnitetty erityistä huomiota laadukkaaseen materiaaliin, joka tuntuu ilmavan pehmeältä lapsen ihoa vasten.

Vauvan hieronta

Vauvan ja vanhemman välistä kiintymyssuhdetta voi halutessaan vahvistaa hieromalla vauvaa hellästi. Vauvaa hierotaan sivelemällä sekä pyörittelemällä sormenpäitä vauvan iholla – halutessaan tähän voi käyttää myös vauvoille suunnattua öljyä tai rasvaa.

Hierontaa voi tehdä helposti vaipanvaihdon yhteydessä, jolloin vauvalle voi antaa samalla myös ilmakylvyn.

Hieronta voi auttaa vauvaa rauhoittumaan ja rentoutumaan, minkä lisäksi se voi myös vähentää vatsavaivoja. Hieronnan on todettu myös vahvistavan vauvan niveliä ja lihaksia, kehittävän vuorovaikutustaitoja sekä auttavan nukahtamaan helpommin. Pieni hierontahetki ennen nukkumaanmenoa onkin hyvä tapa viettää aikaa läheisen aikuisen kanssa sekä rauhoittua yöunille.

Hierontaa voi tehdä helposti vaipanvaihdon yhteydessä, jolloin vauvalle voi antaa samalla myös ilmakylvyn. Hieronnan ei tarvitse kestää pitkään, jokunen minuuttikin riittää. Hierontaan ei myöskään ole yhtä oikeaa tapaa, vaan voit tunnustella itse, mikä saa vauvasi tyytyväiseksi.

Kaiken kaikkiaan kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä ulottuu aikuisuuteen saakka, vaikuttaen sitä kautta myös ystävyys- ja parisuhteisiin. Kun ihminen on saanut omassa lapsuudessaan kokea lempeää ja välittävää kosketusta, on hänen helpompi tarjota ja ottaa sitä vastaan myös aikuisena.

Mitä mieltä olet artikkelista?