Mitä kaikkea lapsen pulloruokailusta tulisi tietää ennen sen aloittamista? Pieni pulloruokintaopas kertoo!

Viimeksi päivitetty 30.6.2016

Pulloruokinta on monelle vanhemmalle uusi ja joskus vähän jännittäväkin asia. Kaikki eivät voi tai halua imettää, ja toisinaan pullo tulee rinnalle täydentämään ruokailua. Oli tilanne mikä tahansa, tärkeintä on, että vauva saa tarvitsemansa ravinnon – turvallisesti ja rakkaudella. Tästä artikkelista löydät kaiken olennaisen pulloruokinnan aloittamiseen: korvikkeen valmistuksesta pullon puhdistamiseen ja lapsentahtiseen syöttämiseen.

Korvikkeen valmistus

Äidinmaidonkorviketta käytetään yleensä silloin, jos vanhempi ei voi imettää tai pumpata maitoa. Joskus taas korvikkeen käyttö on vanhempien oma valinta, ja toisinaan lapsi voi myös tarvita rintamaidon lisäksi ekstraravintoa kasvun turvaamiseksi.

Äidinmaidonkorvikkeita on saatavilla sekä nestemäisessä muodossa että veteen sekoitettavina jauheina. Lehmänmaitopohjaisten korvikkeiden lisäksi markkinoilta löytyy myös esimerkiksi soijapohjaisia korvikkeita, joita voi käyttää esimerkiksi silloin, jos lapsella on lehmänmaitoallergia. Suomessa korvikkeilla on hyvin tarkat kriteerit, joten kaikkien tuotesisällöt ovat turvallisia ja keskenään hyvin samankaltaisia. Omalle lapselle paras korvike löytyy vain kokeilemalla.

Korvikkeen käyttöohjeet on tärkeä lukea ennen käyttöä, eikä korviketta saisi koskaan valmistaa enempää kuin yhdelle syötölle kerrallaan. Korvike lämmitetään kädenlämpöiseksi vesihauteessa tai mikrossa, eikä ylijäänyttä korviketta saa lämmittää uudelleen. Korvike tulisi myös syöttää lapselle tunnin kuluessa sen lämmittämisestä.

Pullosta syöttäminen

Aivan kuten rintaruokinnassa, myös pulloruokinnassa suositellaan lapsentahtista syöttämistä. Lapsi saa siis itse säädellä, kuinka paljon ja millaisella tahdilla hän syö.

Lasta pidetään puolipystyssä asennossa syöttäjän sylissä, siten, että syöttäjä näkee lapsen kasvot. Syöttäminen aloitetaan koskettamalla lapsen ylähuulta tuttiosalla, jolloin vauva saa itse imaista tutin suuhunsa. Tuttiosaa ei siis laiteta itse väkisin lapsen suuhun, vaan hän ottaa sen itse. 

Vauva pitää pullosta syödessään välillä pieniä hengähdystaukoja, aivan kuten rintaa imiessäänkin. Tarkkaile vauvan eleitä syöttäessä: esimerkiksi kurtistuneet kulmat, huohotus ja suupielistä valuva maito ovat merkkejä siitä, että maitoa valuu liian vuolaasti tai ruokailuhetki on lapselle epämiellyttävää. Kun lapsi on kylläinen, hän ei enää aloita tauon jälkeen imemistä. Jäljelle jäänyttä maitoa ei tuputeta vauvalle, vaan se heitetään pois.

Korvikkeen määrä

Se, kuinka paljon lapsi tarvitsee korviketta, riippuu lapsen iästä. Keskimäärin vauvat syövät kuukauden iässä 500–600 ml / pvä, 1–2 kuukauden iässä 600–800 ml / pvä, 2–3 kuukauden iässä 700–1000 ml / pvä ja 3–5 kuukauden iässä 700–1200 ml / pvä. Tämän jälkeen määrät alkavat usein hieman laskea, ja 5–6 kuukauden iässä korviketta menee n. 700–1000 ml / pvä, 6–8 kuukauden iässä 600–800 ml / pvä ja 8–12 kuukauden iässä 600 ml / pvä.  

On kuitenkin hyvä muistaa, että määrät ovat vain suuntaa antavia, ja todellinen korvikkeen tarve on yksilöllistä. 

Imetyksen ja pulloruokinnan yhdistäminen

Pulloruokinnan voi hyvin yhdistää imetykseen. Mikäli lapsi saa samalla aterialla sekä rintaa että pulloa, ruokailu aloitetaan rintamaidolla. Kannattaa ottaa huomioon, että lapsi voi turhautua rinnalla, jos hän saa pullosta maitoa huomattavasti pienemmällä vaivalla – siksi pulloon kannattaa valita sellainen tuttiosa, josta maitoa ei valu liian vuolaasti.

Pullojen määrä

Lapsella on kätevintä olla useita tuttipulloja, jolloin pulloja ei tarvitse olla jatkuvasti puhdistamassa. Monesti noin kuusi pulloa on sopiva määrä.

Kun yksi pullo likaantuu, se huuhdellaan viileällä vedellä maitojäämien poistamiseksi, pestään pesuaineella ja jätetään odottamaan steriloimista. Kun pulloja on useita, käytetyt pullot voidaan pestä pian käytön jälkeen ja steriloida kaikki kerralla esimerkiksi illalla.

Pullojen huolto

Varsinkin pienillä vauvoilla hyvästä hygieniasta huolehtiminen on erittäin tärkeää, ja tuttipullot pitääkin pestä ja steriloida jokaisen käyttökerran jälkeen. Käytännössä pullo-osa pestään lämpimällä vedellä astianpesuainetta käyttäen käsin tai astianpesukoneessa. Konepesun jälkeen pullo on kuitenkin hyvä huuhdella mahdollisten astianpesuainejäämien varalta. Tuttiosaa ei pestä koneessa tai astianpesuaineella, vaan se huuhdellaan kuumalla vedellä. Tämän jälkeen kaikki tuttipullon osat steriloidaan keittämällä niitä kattilassa 5–10 minuutin ajan. Pullot, joissa on mikrosterilointimahdollisuus, helpottavat usein puhdistustoimia.

Steriloinnin jälkeen pullot kuivatetaan ilmavasti ja voidaan koota valmiiksi odottamaan seuraavaa käyttökertaa. Tuttiosien kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota, ja halkeilevat ja huonokuntoiset tuttiosat on vaihdettava uusiin.

On hyvä muistaa, että sterilointi on tehtävä aina myös ennen uusien pullojen käyttöön ottamista. 

Matkaruokailu

Matkalle on usein kätevintä ottaa mukaan purkki nestemäistä korviketta, jos se on mahdollista lämmittää. Toinen vaihtoehto on kantaa mukana kuumaa vettä termospullossa ja erikseen pussillinen korvikejauhetta. Veden lämpöä voi säätää sopivaksi kaatamalla sekaan kylmää keitettyä vettä erillisestä pullosta.

Äidinmaidonkorvikkeet ja muut vauvan ruuat saa ottaa mukaan myös lentokoneeseen.

Mitä mieltä olet artikkelista?