Viimeksi päivitetty 1.7.2025
Suomen luonnosta löytyy kasveja, jotka voivat aiheuttaa pahimmillaan jopa hengenvaarallisen myrkytyksen. Koska pienet lapset rakastavat kokeilla kaikkea sekä käsillään että suullaan, aikuisen on hyvä tunnistaa myrkyllisimmät kasvit. Lasta kannattaa myös opettaa pienestä tunnistamaan myrkkykasvit ja -sienet sekä olemaan koskematta niihin.
On kuitenkin hyvä muistaa, että kasveista ja sienistä johtuvat myrkytykset ovat Suomessa verrattain harvinaisia, eikä ulkoilua kannata niiden pelossa jättää väliin. Luonnossa liikkumisesta on lapselle – ja aikuiselle – huomattavia hyötyjä, joten lähiluontoon kannattaa ehdottomasti lähteä tutustumaan.
Lapselle myrkylliset kasvit
Luonnossa kannattaa varoa etenkin ukonhattuja, myrkkykatkoja, myrkkykeisoja, hullukaaleja, hulluruohoja ja sormustinkukkia. Puutarhasta taas kannattaa kitkeä belladonnat, marjakuuset, syysmyrkkyliljat ja risiini.
Jotkut lapsille myrkylliset kasvit ovat vaarallisia myös eläimille, joten luonnossa on syytä tarkkailla erityisellä herkkyydellä myös lemmikkien touhuja.
Myrkkykatko
Myrkkykatko on syytä osata tunnistaa, sillä kasvin sisältämä myrkyllinen koniini voi jopa lamauttaa hengityselimistön. Kasvia esiintyy mm. joutomailla, pelloilla, kaatopaikoilla ja satamissa, mutta myös pihoilla – kasvia kun on aiemmin viljelty talojen seinustoille. Koiranputkea muistuttavan kasvin tunnistaa parhaiten sen pahasta hajusta ja tyvessä esiintyvistä punaisista täplistä.
Myrkkyä on etenkin kasvin raaoissa hedelmissä sekä kukkivissa ja hedelmiään kypsyttävissä versoissa. Myrkytysoireita voi tulla vaikka kasvia ei söisikään: esimerkiksi puhallus kasvin onttoon varteen riittää aiheuttamaan pahoinvointia ja suun polttelua. Vakava myrkytys oireilee jalkojen tunnottomuutena ja kylmyytenä, joka hiljalleen siirtyy kehossa ylöspäin. Lopulta myrkky voi aiheuttaa hengityselimistön halvaantumisen, joten myrkytystapauksessa kannattaa soittaa apua mahdollisimman pian.
Myrkkykeiso
Etelä- ja Keski-Suomessa myrkkykeisoja esiintyy lähinnä vedessä ja rannoilla, Pohjois-Suomessa niitä taas voi tavata soilla. Kasvin sisältämää kikutoksiini-myrkkyä esiintyy etenkin varren alaosassa ja juurakossa, mutta myös kauttaaltaan koko kasvissa. Myrkky imeytyy nopeasti ja oireilee mm. vatsavaivoina, lihaskramppeina, oksenteluna sekä suun ja nielun poltteluna. Joskus kikutoksiini aiheuttaa jopa kouristelua ja tajunnantason heikkenemistä.
Myrkkykeison maku muistuttaa hieman persiljaa, mikä saattaa kannustaa maistelemaan kasvia enemmänkin – toisin kuin pahanmakuiset ja kitkerät myrkkykasvit.
Kielo
Moni tunnistaa yleisesti Etelä- ja Keski-Suomessa esiintyvän kielon. Lehdoissa ja tuoreissa metsissä viihtyvien kielojen kauniit, valkeat kukat houkuttelevat lapsia poimimaan niitä. Vaikka kaikki kielon kasvinosat ovat myrkyllisiä, eniten myrkkyä on niiden punaisissa marjoissa. Kyseessä ovat glokosidit, jotka vaikuttavat sydämen toimintaan.
Vielä parista marjasta tai lehdestä myrkytysoireita ei välttämättä vielä tule – vaikka vatsa voikin hieman ärtyä. Vointia on kuitenkin hyvä seurata tiiviisti.
Näsiä
Lähes koko Suomessa esiintyvä Näsiä viihtyy lehtomaisilla paikoilla. Kasvin kaikki osat ovat myrkyllisiä, ja useamman marjan syöminen voi olla kuolettavaa. Vatsakivut, ripuli sekä kielen, kurkun ja suun polttelu ovat tyypillisiä oireita, jotka voivat aiheutua jo muutamasta marjasta.
Hulluruoho
Hulluruoho viihtyy joutomailla, satamissa ja kaatopaikoilla, mutta sitä istutetaan myös puutarhoihin. Lapsiperheiden pihoille sitä ei kuitenkaan kannata hankkia, sillä koko kasvi on myrkyllinen – etenkin sen lehdet ja siemenet.
Hulluruohomyrkytyksen oireita ovat suun kuivuminen, näön väliaikainen heikkeneminen, ummetus, vatsakipu ja sydämensykkeen nopeutuminen. Vakavia oireita ovat sekavuus, hallusinaatiot ja levottomuus.
Hullukaali
Maan Etelä- ja Keski-Suomessa viihtyvää hullukaalia esiintyy lähinnä vanhojen asutusten ja raunioiden liepeillä. Koko kasvi on erittäin myrkyllinen: se sisältää tropaniinialkaloideihin kuuluvia hyoskyamiinia, atropiinia ja skopolamiinia. Siemenissä on hieman vähemmän vaarallisia alkaloideja.
Pieninä määrinä hullukaalin hermomyrkyt voivat aiheuttaa hallusinaatioita, mutta suurina määrinä kasvi voi jopa tappaa.
Hullukaalista on kuitenkin myös hyötyä, sillä sitä käytetään paljon lääketieteessä.
Sormustinkukka
Sormustinkukkaa esiintyy Etelä- ja Keski-Suomessa metsien reunamilla, tienvarsilla ja joutomailla. Sitä istutetaan myös puutarhoihin.
Kaikki kasvin osat ovat myrkyllisiä, ja sen koskettelua paljain käsin tulisi välttää. Sormustinkukan syöminen voi aiheuttaa sydämen ja keskushermoston oireita, kuten kammiovärinää, ja se voikin pahimmillaan johtaa kuolemaan.
Kuinka toimia myrkytystilanteissa?
Mikäli epäilet lapsesi saaneen myrkytyksen, mutta oireita ei ole, ota ensin yhteyttä Myrkytystietokeskukseen saadaksesi lisäohjeita. Mikäli kyseessä on hätätilanne ja lapsi oireilee jo, soita 112. Seuraa tarkasti lapsen vointia.
Myrkytystietokeskuksella on kaksi puhelinnumeroa:
0800 147 111 (maksuton)
09 471 977 (normaalihintainen puhelu)
Lapsiperheiden lääkekaappiin kannattaa ehdottomasti hankkia lääkehiiltä, joka estää useimpia myrkyllisiä aineita imeytymästä elimistöön. Lääkehiiltä on hyvä olla mukana myös matkoilla ja esimerkiksi kesämökin vakiovarusteena.
Lähteet: Luontoportti, Myrkytystietokeskus
Kasvien kuvat: iStock
