Halaamaan pakottaminen voi olla lapselle sekä ikävää että vahingollista: se viestittää, että lapsen keho ei ole hänen omansa, vaan toisten päätäntävallan alla.

Viimeksi päivitetty 12.12.2022

”Anna isomummolle halaus, isomummo niin ilahtuisi! Älä ujostele, ole nyt reipas tyttö. Mikset voi antaa halia isomummolle? Isomummolle tulee paha mieli. Katso nyt kuinka reippaita muut lapset ovat. Miksi et ole yhtä reipas? Älä viitsi. Halaa nyt! Kohta isi ja äiti suuttuu, kun et osaa käyttäytyä.”



Seis.

Lapselle on tärkeää opettaa oman kehon rajat ja se, että henkilökohtainen koskemattomuus koskee myös häntä. Jos lapsi ei halua halata, sinun tehtäväsi vanhempana on suojella häntä väkisin suoritetulta koskettamiselta, ei painostaa siihen.

Tässä viisi syytä, miksi lasta ei pitäisi pakottaa halaamaan.

1. Se opettaa lapsellesi, että hän ei kontrolloi omaa kehoaan – joku muu tekee sen

On tärkeää opettaa lapselle, että ketään ei saa pakottaa koskettamaan toista. Kaikkien pitää itse saada päättää, haluaako ylipäätään koskettaa, vaikka toinen antaisi luvan tai pyytäisi koskettamaan. Lapselle tulee myös opettaa, ettei hän itse saa pakottaa muita tekemään kehoillaan jotain, mitä he eivät halua.

Seksuaalisuutta ei tarvitse ottaa tässä välttämättä esiin ollenkaan, mutta tulevaisuudessa tämä opetus on tärkeä myös seksuaalisen kosketuksen kannalta. Lapsi oppii, ettei hänen tarvitse tehdä kehollaan mitään, mitä hän ei halua – ei nyt eikä myöhemmin parisuhteessa.

Jos pakotat lapsen halaamaan tai olemaan halattavana, viestität lapselle, että hänen kehonsa ei ole hänen omansa. Sen sijaan viestität, että hänen kehonsa on muiden omaisuutta ja muiden päätäntävallan alla. Se ei ole okei. Lapsen keho on hänen kehonsa.

2. Lapsi oppii, että sinulla (ja muilla aikuisilla) on oikeus koskea lapseen ilman hänen lupaansa

Jos lapsen pakottaa halaamaan tämän tahdosta huolimatta, lapsi oppii, että kieltäytymisestä ei ole apua.

Kieltäytyminen voi itse asiassa tehdä olosta vielä epämukavamman, jos vanhempi tämän jälkeen painostaa entistä enemmän halaamaan.

Vähemmällä pääsee, kun ei edes yritä kieltäytyä, vaan tekee niin kuin pyydetään – oli se sitten kuinka epämukavaa tahansa. Näin viestität lapselle, että aikuisella on oikeus koskea häneen, mutta lapsella ei ole oikeutta kieltäytyä kosketuksesta.

Huoltajana olet vastuussa lapsestasi, mutta se ei tarkoita, että omistaisit hänet ja hänen kehonsa. Lapsen tulee saada itse päättää, kuka häneen koskee, milloin ja miten.

3. Se loukkaa lapsen henkilökohtaista tilaa

Henkilökohtainen tila tarkoittaa aluetta, jonka sisäpuolelle astuttaessa ihminen kokee uhkaa tai ärsytystä.

Henkilökohtaiset alueet alkavat kehittyä 3–4-vuotiaana. On hyvä muistaa, että henkilökohtainen tila vaihtelee ihmisestä riippuen – lapsesi henkilökohtainen tila voi hyvinkin olla suurempi tai pienempi kuin omasi.

Esimerkiksi tutkija Giandomenico Ianettin mukaan henkilökohtaisen tilan kokoa ei voi valita, vaan kyseessä on aivojen sanelema puolustusmekanismi.

Varsinkaan jännittävissä tilanteissa halaamiseen ei tule missään nimessä pakottaa, sillä mitä vaarallisempana ihminen pitää ympäristöään, sitä suurempi on henkilökohtaisen tilan tarve. Toisin sanoen jännittävissä tilanteissa tulisi erityisesti kunnioittaa lapsen henkilökohtaista tilaa.

4. Ohitat sen, mitä lapsi yrittää sinulle sanoa

Se, että lapsi ei halua halata jotakuta ei välttämättä johdu mistään sen kummemmasta. Voi kuitenkin olla, että lapsella on hyvä syy, miksi hän ei halua halata isotätiä.

Ehkä isotäti on loukannut lasta aiemmin, tahallaan tai tahattomasti? Ehkä hän näyttää tai tuoksuu tai kuulostaa pelottavalta?

Ehkä lapsi on kuullut kummitustarinan, jossa on aivan isotädin näköinen vampyyri? Lapsen tunteita ei tulisi vähätellä, vaikka vampyyripelko voi aikuisesta tuntua naurettavalta.

Oli syy mikä tahansa, kannattaa lapselta rauhallisessa tilanteessa kysyä, miksi hän ei halunnut halata. Saattaa olla, että halaamattomuuden taustalla ei ole mitään ihmeellistä syytä – mutta saattaa myös olla, että taustalla on jotain, mikä kannattaa selvittää.

Vakavimmillaan kyseessä voi olla hyväksikäytöstä. Muita syitä halaamattomuuteen voi olla myös esimerkiksi autismi tai asperger, joissa yksi oire on, ettei lapsi siedä kosketusta. Kuuntele lasta.

5. Se loukkaa lapsen mukavuusaluetta

Toisaalta saattaa myös olla, että halaaminen ei yksinkertaisesti tunnu lapsestasi mukavalta. Nykyään joka puolella kehotetaan poistumaan mukavuusalueelta, ja se on monesti terveellistäkin.

Halaamisestakin voi oppia tykkäämään harjoittelemalla – mutta pakottaminen tuskin auttaa asiaa. Päinvastoin, se voi tehdä halaamisesta aiempaakin ikävämmän kokemuksen.

Vaikka sinusta halaaminen siis olisikin mukavaa, lapsestasi se voi tuntua epämiellyttävältä. Kunnioitathan myös lapsen mukavuusaluetta.

Lue myös: Kannattaako lapsen kuva jakaa somessa?

Mitä mieltä olet artikkelista?